Lue keskustelun säännöt.
Menisitkö kriisikeskukseen juttelemaan sota-ahdistuksesta?
10.04.2022 |
Paikkakunnan lehdessä oli juttu matalan kynnyksen kriisikeskuksesta, jonne voi varata ajan nopeasti ja mennä juttelemaan jos esim. sota alkaa ahdistaa liikaa. Ilmeisesti palvelu on ollut todella suosittu eli siis tarpeen. Itsellänikin on henkinen pahoinvointi ja turvattomuuden tunne kasvanut ja mietin, että pitäisikö mennä juttelemaan ja olisiko siitä mitään apua?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koska ei ole sellaista. Ilmeisesti sota-ahdistuksesta kärsivällä ei ole tarpeeksi oikeita ongelmia elämässään kun moisesta pitää ottaa kierroksia.
En menisi, koska ahdistus on yhteinen. Sitä kuuntelijaa ahdistaa yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
En koska ei ole sellaista. Ilmeisesti sota-ahdistuksesta kärsivällä ei ole tarpeeksi oikeita ongelmia elämässään kun moisesta pitää ottaa kierroksia.
Yleinen ahdistuneisuus ei ole kierroksien ottamista. Eri tilanteet ympäristössä, ihmissuhteissa yms voivat laukaista ahdistusta ja se on ihan normaalia. Monista asioista voi olla samaan aikaan ahdistunut.
Vituttaa tällaiset ihmiset, joilla ei ole tiedossa miten yleinen asia tuo on, ja voi rajoittaa elämää tai masennus olla taustalla.
Ehdottomasti ap otat keskusteluavun vastaan. Tilanne on siltä osin uusi ja varmasti pelottava, koska tämä osuu näin lähelle Suomea ja saadaan olla ns. varpaillaan Venäjän seuraavista siirrosta. Vaikka sotilaallista uhkaa ei tulisi, voi pakotteiden vaikutukset länteen tuoda huolta.
Ihmiset ovat niin hauraita nykyisin ja kaikkea pitäisi vatvoa jossain terapiassa. Maailmantilanne on mikä on, ei puhuminen siihen auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset ovat niin hauraita nykyisin ja kaikkea pitäisi vatvoa jossain terapiassa. Maailmantilanne on mikä on, ei puhuminen siihen auta.
Mitähän se sinulta on pois jos joku haluaa terapia-apua? Ei taida omassa elämässä olla tarpeeksi sisältöä.
Jos minulle aiheuttaisi ahdistusta sota tai jokin muu asia elämässäni ilman muuta hakeutuisin siitä puhumaan. Keskustelu jonkun toisen kanssa antaa uutta näköalaa asioihin, toinen näkee asiat eri perspektiivistä.
Ahdistunut ihminen näkee kaiken vain ikäänkuin kaukoputken väärään päähän katsottaessa, horisontti on kovin kapea. Jos ei ole ketään lähipiirissä jolle puhua, on hieno asia että tällaisia paikkoja löytyy joihin voi hakeutua mieltään purkamaan. Ei ole tyhmä se joka hakee apua vaikeaan tilanteeseensa. Se on itsestään välittämistä ja se on valtavana tärkeä asia.
Kyllä kannattaa keskusteluapu käyttää hyödyksi, jos sitä tarjotaan ja koet ahdistusta.