Kuuluuko ystävää tukea päätöksissä, jotka on ihan omaa arvomaailmaa vastaan?

Onko esimerkiksi päättänyt ryöstää pankin tai räjäyttää ostoskeskuksen?



Vai onko eroamassa puolisostaan, pettämässä tätä tai päätymässä aborttiin?

olematta samaa mieltä hänen päätöstensä järkevyydestä.

Ei. Minä yritän aina puhua asioiden toisestakin puolesta lempeästi...

Onko ystävyys kestänyt tällaiset tilanteet? Mulla on nyt hankala paikka, kun en pysty tukemaan ystävää päätöksessään.

Riippuu suuresti ystävän päätöksen laadusta Onko esimerkiksi päättänyt ryöstää pankin tai räjäyttää ostoskeskuksen?

Vai onko eroamassa puolisostaan, pettämässä tätä tai päätymässä aborttiin?

Ei ole mistään terrorista kyse :D

Vaan lastenhoitoon liittyvästä asiasta. Isosta sellaisesta. Ei tyyliin kestovaipat-kertavaipat :)

Voihan olla ystävän tukena olematta samaa mieltä hänen päätöstensä järkevyydestä.

Mutta m i t e n mä tuen ystävää, kun hänen tekemänsä päätös sopii täysin mun arvomaailmaa vastaan?

hänestä kovasti niin yritän kertoa mitä mieltä minä olen mitä kannattaisi tehdä. Toki hän saa tehdä oman päätöksensä mutta luulen että sitten emme vain puhuisi asiasta ollenkaan jos siitä tulisi vaan riitaa

Jos on niin hyvä ystävä että oikeasti välitän hänestä kovasti niin yritän kertoa mitä mieltä minä olen mitä kannattaisi tehdä. Toki hän saa tehdä oman päätöksensä mutta luulen että sitten emme vain puhuisi asiasta ollenkaan jos siitä tulisi vaan riitaa

Mä alan kallistua tuolle linjalle, että jatkossa emme puhu asiasta. :/ Tosi sääli, kun tähän asti ollaan puhuttu ihan kaikesta.

ap

Ei. Minä yritän aina puhua asioiden toisestakin puolesta lempeästi...

Onko ystävyys kestänyt tällaiset tilanteet? Mulla on nyt hankala paikka, kun en pysty tukemaan ystävää päätöksessään.

Ainakin meidän 12 vuotinen ystävyys kestänyt kaikenlaista mutta toiset persoonathan on herkempiä loukkaantumaan jos kokevat ettei ystävä tue tarpeeksi tai yrittävät "käännyttää" omaan mielipiteeseen...

on sun moraaliasi vastaan, niin älä sitten tue häntä.

Periaatteessa olen sitä mieltä että läheisiä tuetaan aina, myös silloin kun he tekevät itselle vieraita päätöksiä. Oman kantansa voi aina tehdä selväksi. Tukeminen on ystävyyttä, mielipide-erot ovat erikseen, ohimeneviä.

Olette puhuneet kaikesta ennenkin? No kerro että hänen asiansa on sinun arvomaailmaasi vastaan. Jos ystäväsi tästä kimpaantuu että olet rehellinen, onko hän oikea ystävä?

Ap on totaalikotiäiti, joka tehtailee kakaroita 2-3 vuoden välein saadakseen olla kotona. Ap:n ystävällä on kaksivuotias lapsi ja ystävä on nyt lähdössä töihin ja lapsi menee hoitoon. Ap:n mielestä ystävä hylkää lapsen ja ap näkee sielunsa silmin, miten 15 vuoden päästä ystävän lapsi on vankilassa huumeiden syönnistä ja ap on niiiiiin huolissaan ystävän perheen tilanteesta eikä voi hyväksyä asiaa ollenkaan.



Mee ap töihin sinäkin ja ole kerrankin hyödyksi yhteiskunnalle. Sitä paitsi silloin sulle jää vähemmän aikaa sotkeentua sinulle kuulumattomiin asioihin ja ymmärrät, että jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen eikä ratkaisut kuulu fanaattisille vähä-älyisille elämänsä haaskaajille.

Ap on totaalikotiäiti, joka tehtailee kakaroita 2-3 vuoden välein saadakseen olla kotona. Ap:n ystävällä on kaksivuotias lapsi ja ystävä on nyt lähdössä töihin ja lapsi menee hoitoon. Ap:n mielestä ystävä hylkää lapsen ja ap näkee sielunsa silmin, miten 15 vuoden päästä ystävän lapsi on vankilassa huumeiden syönnistä ja ap on niiiiiin huolissaan ystävän perheen tilanteesta eikä voi hyväksyä asiaa ollenkaan.

Mee ap töihin sinäkin ja ole kerrankin hyödyksi yhteiskunnalle. Sitä paitsi silloin sulle jää vähemmän aikaa sotkeentua sinulle kuulumattomiin asioihin ja ymmärrät, että jokaisen perheen tilanne on yksilöllinen eikä ratkaisut kuulu fanaattisille vähä-älyisille elämänsä haaskaajille.

Pieleen meni! :) En ole kotiäiti, enkä tehtaile lapsia. Omat lapseni vein hoitoon vuoden iässä.

Onko sinulla ollut ikinä hyvän ystävän kanssa tilannetta, että olette jostain asiasta aivan eri mieltä?

ap

Olette puhuneet kaikesta ennenkin? No kerro että hänen asiansa on sinun arvomaailmaasi vastaan. Jos ystäväsi tästä kimpaantuu että olet rehellinen, onko hän oikea ystävä?

Se tässä nyt mättää, että aiemmin on puhuttu KAIKESTA. Nyt täytyy skipata tämä yksi aihe. :/ Kyllä hän jo tietää, että mä ajattelen asiasta ihan toisin. Asia vaan on niin tuore, että mietin miten tästä eteenpäin. En halua menettää ystävääni, enkä loukata häntä. En myöskään pysty valehtelemaan tai muuttamaan mieltäni tässä asiassa, koska kyse on arvomaailmaan liittyvästä asiasta.

ap

mulla on liian voimakas luonne sellaiseen..

reilusti puhuu suoraan ja kertoo mielipiteensä, eikä selän takana vatvo asioitani.



Mun ystävä sanoi suoraan, että hänestä teen suuren virheen (hain eroa silloisesta miehestäni), MUTTA jos pysyn päätöksessäni, hän on AINA "mun puolella" ja tukee mua. Kuulemma jopa sitten, kun mun joskus kaduttaa. (Niin sitten tekikin, eikä sanonut kertakaan "mitäs minä sanoin".)

[i Onko sinulla ollut ikinä hyvän ystävän kanssa tilannetta, että olette jostain asiasta aivan eri mieltä? ap

[/quote]

On ikävä kyllä ollut. Loppujen lopuksi arvomaailmat osoittautuvat lapsuuden kaverin kanssa niin erilaisiksi, että yhteydenpito on hiipunut. Ehkä kuitenkin paras tapa hoitaa ystävyyttä ja estää em. tilanne on puhua avoimesti myös asiasta, jossa on eri mieltä. Ystävyys kestää jos on kestääkseen. Itse valitsin aikanaan vaikenemisen, mikä ei ainakaan ole toiminut.



Ehkä sanoisin reilusti, että olen asiasta eri mieltä, mutta jokainen tekee valintansa. Näin kaverisi tietää mielipiteesi asiasta ja toivottavasti osaa iloita avoimuudestasi. En rupeaisi kuitenkaan mihinkään käännyttämiseen (jos kyse ei ole mistään vaarallisesta asiasta) - se ei ole toisen mielipiteen kunnioittamista. Mutta tiedät varmaan itse parhaiten, onko asia sellainen, että voit siitä suoraan sanoa? Tsemppiä vaikeaan tilanteeseen!

Kuuluuko ystävää tukea päätöksissä, jotka on ihan omaa arvomaailmaa vastaan?

Ystävälläni oli suhde naimisissa olevan miehen kanssa. Tilanne oli omaa arvomaailmaani vastaan, mutta tuin ystävääni kuten olisin tukenut "tavallisessa" tilanteessa. Toinen ystäväni oli luomu/homeopatia -hörhö; ei vienyt lastaan lääkärille korvatulehduksessa vaan hoiti tautia homeopatialla... lapsi sitten lähes tajuttomana ensiapuun. Tässä en voinut ystävääni tukea vaan katkaisin ystävyyden.

minusta ei tarvitse aktiivisesti tukea, mutta sietää voi ja antaa hankalan asia olla.



Esimerkiksi jos kaverilla on suhde naimisissa olevan kanssa, en moralisoisi tms. , mutta en kyllä alkaisi "auttamaankaan", siis en valehtelisi alibiksi tai vaikka antaisi mökkini avaimia romanttiseen viikonloppuun.



Kyllä minun maailmaani mahtuu ystäviä, jotka päätyvät erilaiseen ratkaisuun. Jos kyse on mielipideasiasta, fine. Jotain rikollista tai muuten tuhoisaa en katselisi hiljaa.

Ei kai kaikesta voi olla aina samaa mieltä?



Minusta ei kannata tuhlata aikaa turhanpäiväiseen keskusteluun, jossa kumpikin koittaa käännyttää toista omalle kannalleen.



Käytän tätä usein mieheni kanssa, kun huomaan ettei yhteisymmärrystä synny. Totean vain, että "meidän kannatenee sopia, että olemme tästä asiasta eri mieltä."