Kuinka paljon tekemistä jaksat päivän mittaan?

Siis et jaksa tehdä töitä ihan joka arkipäivä edes? Millä oikein elät?

Minä en ole uupunut, mutta olen aina ollut perusluonteeltani laiska. Eilinen jännitti jo etukäteen. Kalenterissa oli 2000€:n laskutettava työkeikka ja sen raportin kirjoittaminen. Se vielä olisi mennyt, mutta päälle oli yksi pitkä Teams-kokous ja harrastukseeni liittyvä kilpailu illalla. 

Oikein huokaisin helpotuksesta, kun tulin kahdeksalta viimein kotiin.

Ap, oletko tunnollinen ja perfektionisti? Minä olen ja tuo kuulostaa tutulta.

Minä olen palanut loppuun tai siis uupunut kaksi (2) kertaa! ensimmäisestä toivuin aika hyvin, toinen vei minut vuodeksi ulos työelämästä.

Sen jälkeen en ole koskaan oikein tullut entiselleni. Olen taipuvainen stressaamaan asioita etukäteen, kerään paineita.  Tiedostan asian ja pyrin rauhoittamaan itseni. Välillä se ei oikein onnistu ja huomaan pyöriväni taas siinä täytyy-täytyy-pyörässä ja vedän itseäni koko ajan kireämmälle. Selvää on että tehokkuus siinä kärsii.

Olen tietoisesti opetellut rauhoittumaan ja ottamaan rennommin. 

En tiedä onko sinulla samaa mutta tutulta tuo kuulostaisi.

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupum….

En tiedä onko tuosta sinulle apua mutta linkkasin sen tuohon.  Itselläni rauhaa ja tuo metsässä kävely, linnunlaulun kuuntelu, metsän elämän tarkkailu. Koiran kanssa rauhalliset lenkit jne.  Ota yhteys työterveyteen jos teillä sellainen on, tai muuhun lääkäriin. Yksityiselle kannattaa varmaan panostaa, heillä on enemmän aikaa ja kiinnostusta kuunnella. Jaksamista.

Siis tätä olen miettinyt jo pidemmän aikaa, että mikä minussa oikein on vialla kun väsyn niin nopeasti. Toki se, että olen päävastuussa kodista, yrityksestäni, lapsista ja heidän harrastuksista verottaa jo perusarkipäiviä. Tuntuu että kaikki aina taaphtuu yhtäaikaa ja minä olen se joka venyn joka suuntaan.

Joku kysyi millä oikein elän, no elän yrittäjätuloilla, eli teen töitä silloin kun jaksan paremmin. Se voi olla joka arkipäivä vähän tai sitten kolme päivää viikossa. Kun taas saan laskutettua isomman potin, voin hetken huokaista ja kerätä voimia. Yrittäjänä tämä arki ei vaadi jatkuvaa tasaista kuormitusta 8-16 enkä sellaiseen missään nimessä juuri nyt pystyisikään.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko tunnollinen ja perfektionisti? Minä olen ja tuo kuulostaa tutulta.

Minä olen palanut loppuun tai siis uupunut kaksi (2) kertaa! ensimmäisestä toivuin aika hyvin, toinen vei minut vuodeksi ulos työelämästä.

Sen jälkeen en ole koskaan oikein tullut entiselleni. Olen taipuvainen stressaamaan asioita etukäteen, kerään paineita.  Tiedostan asian ja pyrin rauhoittamaan itseni. Välillä se ei oikein onnistu ja huomaan pyöriväni taas siinä täytyy-täytyy-pyörässä ja vedän itseäni koko ajan kireämmälle. Selvää on että tehokkuus siinä kärsii.

Olen tietoisesti opetellut rauhoittumaan ja ottamaan rennommin. 

En tiedä onko sinulla samaa mutta tutulta tuo kuulostaisi.

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupum….

En tiedä onko tuosta sinulle apua mutta linkkasin sen tuohon.  Itselläni rauhaa ja tuo metsässä kävely, linnunlaulun kuuntelu, metsän elämän tarkkailu. Koiran kanssa rauhalliset lenkit jne.  Ota yhteys työterveyteen jos teillä sellainen on, tai muuhun lääkäriin. Yksityiselle kannattaa varmaan panostaa, heillä on enemmän aikaa ja kiinnostusta kuunnella. Jaksamista.

Kiitos linkistä, tutustun. Tutulta kuulostaa tämä täytyy-täytyy-kehä päässä, se uuvuttaa jo etukäteen ja ahdistun jo siitä, että menemällä yhteen paikkaan olen poissa toisesta. Siis järjetöntä.

Ap

Ensin syytä tarkistaa elämäntavat ja elimelliset syyt esim. anemia/alhaiset varastoraudat. Naisilla varmaan yksi yleisimpiä uupumuksen syitä.

Juon viiinalla päivät pois.

2-3 tuntia jaksan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, oletko tunnollinen ja perfektionisti? Minä olen ja tuo kuulostaa tutulta.

Minä olen palanut loppuun tai siis uupunut kaksi (2) kertaa! ensimmäisestä toivuin aika hyvin, toinen vei minut vuodeksi ulos työelämästä.

Sen jälkeen en ole koskaan oikein tullut entiselleni. Olen taipuvainen stressaamaan asioita etukäteen, kerään paineita.  Tiedostan asian ja pyrin rauhoittamaan itseni. Välillä se ei oikein onnistu ja huomaan pyöriväni taas siinä täytyy-täytyy-pyörässä ja vedän itseäni koko ajan kireämmälle. Selvää on että tehokkuus siinä kärsii.

Olen tietoisesti opetellut rauhoittumaan ja ottamaan rennommin. 

En tiedä onko sinulla samaa mutta tutulta tuo kuulostaisi.

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupum….

En tiedä onko tuosta sinulle apua mutta linkkasin sen tuohon.  Itselläni rauhaa ja tuo metsässä kävely, linnunlaulun kuuntelu, metsän elämän tarkkailu. Koiran kanssa rauhalliset lenkit jne.  Ota yhteys työterveyteen jos teillä sellainen on, tai muuhun lääkäriin. Yksityiselle kannattaa varmaan panostaa, heillä on enemmän aikaa ja kiinnostusta kuunnella. Jaksamista.

Kiitos linkistä, tutustun. Tutulta kuulostaa tämä täytyy-täytyy-kehä päässä, se uuvuttaa jo etukäteen ja ahdistun jo siitä, että menemällä yhteen paikkaan olen poissa toisesta. Siis järjetöntä.

Ap

ok

Usein mietin ettei onneksi ole lapsia, en jaksaisi harrastuksia, vanhempainiltoja...

Jaksan 8 h työpäivän, mutten muuta sen päälle. Jo kaupassa käynti stressaa, ja etenkin pyykkituvalla käynti ahdistaa jo ennalta.