Lue keskustelun säännöt.
Onko muillakin aaltoileva motivaatio vai onko tämä jotain maanisdeppressiivisyyttä?
30.03.2022 |
Eli välillä aktiivisempi ja sit taas laiska tai pikemminkin oma itsensä.
Opiskelen ammattiin, sit keksin että hankin oppisopimuspaikan. Ja aloin hankkimaan sitä ja sainkin 4 kutsua haastatteluihin ja heti tulin valituksi. Olin intoa täynnä. Sitten alkoi arki, jaksoin 3 viikkoa olla virkeä ja positiivinen ja sit into lopahti. Ehdottomasti suoritan tämän loppuun, teen koulutehtävät ja yritän oppia ja olen oppinut paljon. Mutta se into ja toimeliaisuus ikään kuin lopahtavat ja taas tuntuu että on asiat levällään.
Musta jopa tuntuu, että annoin haastattelussa liian positiivisen ja hyvän kuvan itsestäni kun se ei ole totuus ainakaan 7 aamuvuoroissa. Ja mulla on sellainen olo, vaikka mua kehutaan, että muhun voi luottaa että hoidan hommat, olen omatoiminen ja kuulemma rauhallinen. Niin meillä on koeaika ja mä kokoajan pelkäsin pahinta, että esim. saan koeaikapotkut.
Mikä mulla oikeen on? Sori jos otsikko ei ole kuvaava.
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin se tuppaa olemaan tuollaista ainakin nykyään. Innostun aluksi mutta sitten pian siitä innostuksesta tulee vain suorittamista.
Emmekö me kaikki ole tuollaisia? Jotkut vain tulevat pakon kanssa paremmin toimeen kuin toiset.
Onhan tuossa kuvauksessa kyllä hieman semmoista adhd-tyyppistä tempoilua, mutta silti ihan normaalilta kuulostaa.
Moni adhd-aikuinen on kyllä vähän kuvaamasi kaltainen: asioita aloitetaan ja keskeytetään tai ihan unohdetaan hoitaa loppuun liukuhihnalta. Lopputuloksena on älytön kaaos ja paljon keskeneräistä mutta ei mitään valmista. Samantyyppistä on myös maniassa. Mutta adhd-tyyppisiä oireita ajatellen olemme kaikki janalla jossain kohtaa ilman, että saisimme kuitenkaan diagnoosia. Adhd-oireita olisi pitänyt olla myös lapsuudessa, jotta asiaa edes tutkittaisiin. Onko sinulla ollut?
Itsekin innostun herkästi, mutta kyllästyn myös yhtä herkästi. Esim. harrastuksessani minulla pitää olla koko ajan monta työtä kesken, kun en jaksa innostua vain yhdestä kerrallaan alusta loppuun. Ymmärrän myös tuon kuvauksesi "valheellisista lupauksista" haastattelussa. Oletko kuullut huijarisyndroomasta?
En usko, että sinussa on mitään vikaa. Kuulostaa siltä, että olet aika nuori, ja opettelet vasta säätelemään omaa tekemistäsi suhteessa vaatimuksiin ja paineisiin. Ota ilo irti herkästi innostuvasta mielestäsi! Tulet varmasti sen turvin kokeilleeksi elämässäsi kaikenlaista kivaa. Tsemppiä!
Ja sitten, mulle todellakin pakko on paras motivaattori, eli teen esim. koulutehtävät siten, että vikana viikonloppuna kamala paniikki ja teen kaikki pois ennen deadlinea. Sama vähän kaikessa, lykkään niin kauan, että ne on pakko hoitaa.