Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hesari tänään: "Mitään ei tarvitse muistaa (osata) enää ja se on ihanaa"

Vierailija
25.03.2022 |

Pärjäisitkö työssäsi, jos et muistaisi ja osaisi paljon asioita? Itse en pärjäisi mitenkään.

Hesarin kolumnistin mielestä kaiken yksityiskohtaisen tiedon voi aina tarkistaa netistä.

" Kun lähes kaikilla meillä on käytössämme ihmiskunnan historian laajin tietopankki, on pelkästään typerää olla hyödyntämättä sitä.

Internet muistaa puolestani niin paljon, että minä voin keskittyä tärkeämpään – kokonaisuuksien ymmärtämiseen, syiden ja seurausten pohtimiseen sekä luotettavan tiedon tunnistamiseen. "

Toimittaja tekee tässä ison ajatusvirheen. Jotta netistä löydettäviä asioita pystyisi hyödyntämään mitenkään, täytyy olla valmiiksi paljon tietoa. Ilman tuota ennestään olevaa tietoa, ei netin sisältöjä pysty ymmärtämään ja arvioimaan. Luotettavuuden arviointi on mahdotonta, jollei asioista ole valmiiksi jo kohtuullisen hyvin perillä.

Yksittäisellä vuosiluvulla ei ole väliä, mutta edes vuosikymmen pitäisi tietää. Oligarkkien nimien muistaminen on yhdentekevää, mutta Ukrainan sijainti pitäisi tietää. Oligarkki käsite olisi myös hyvä hallita.

Meille on nyt kasvamassa sellainen ikäluokka, joka ei muista eikä osaa mitään. Propaganda tulee uppoamaan heihin täysillä. Heillä kun ei ole keinoja päätellä asioiden todellista laitaa.

https://www.hs.fi/nyt/art-2000008688752.html

Kommentit (39)

Vierailija
1/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei muistamisella sinällään ole enää virkaa, muuten kuin sivistyksen vuoksi.

Olennaisempaa olisi opettaa peruskoulussa jo riittävät valmiudet lähdekritiikkiin. Ongelma vaan on, että kun mediaimperiumien ja tietomonopolien aikana riitti että maisterilla on ymmärrys tiedontuotannon prosesseista, nykyään somen ja vaihtoehtojulkaisujen vuoksi se olisi tarpeellinen kaikille.

Vierailija
2/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei muistamisella sinällään ole enää virkaa, muuten kuin sivistyksen vuoksi.

Olennaisempaa olisi opettaa peruskoulussa jo riittävät valmiudet lähdekritiikkiin. Ongelma vaan on, että kun mediaimperiumien ja tietomonopolien aikana riitti että maisterilla on ymmärrys tiedontuotannon prosesseista, nykyään somen ja vaihtoehtojulkaisujen vuoksi se olisi tarpeellinen kaikille.

Lähdekritiikki ei ole mahdollista, jollei tiedä valmiiksi jo paljon.

10-20% seitsemäsluokkalaisista ei osaa nimetä kartalta Afrikkaa. Yhtä suuri osa samanikäisistä ei ymmärrä käsitteitä luonnonvara, elollinen tai länsi. Heille voi väittää ihan mitä tahansa, eikä heillä ole edellytyksiä erottaa totuutta valheesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
4/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Samaa mieltä aloittajan kanssa. Yleissivistys on tärkeää. Ilman laajaa pohjatietoa on varsin haasteellista käsitellä uutta tietoa. Netistä löytyy kaikkea, mutta mitä sillä tiedolla tehdään ja mitä ne asiat tarkoittaa ja vieläpä, pitääkö kaikki tieto paikkansa.? Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, mutta ihmisten tietämys alkaa silti jatkuvasti heiketä.

Vierailija
5/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Enpä nyt tiedä "pitääkö" ukrainan sijainti tietää. Kyllä se tähän päivään mennessä varmaan on monelle tullut selväksi mutta se on juuri näitä asioita jotka voi tarvittaessa tarkastaa. Osaatko itse esim sijoittaa botswanan tai nicaraguan kartalle. Itä-eurooppa, erityisesti vanhan jugoslavian alue on myös sellaisia alueita joilla monella voi olla aukkoja maantiedossa.

Vierailija
6/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhumattakaan siitä, että kaikki opittu tieto luo uusia yhteyksiä aivoissa. Oppiminen siis ihan käytännössä tehostaa aivojen toimintaa. Mitään hyötyä ei aivoille ole siitä, että niiden kapasiteettia "säästetään" kuin puhelimen muistia välttämällä tiedon opettelemista, päinvastoin.

Netin ja somen aiheuttama keskittymiskyvyttömyys tyhmentää. Tämä on ihan faktaa. Se, että mikään ei painu mieleen, on oire tästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että kaikki opittu tieto luo uusia yhteyksiä aivoissa. Oppiminen siis ihan käytännössä tehostaa aivojen toimintaa. Mitään hyötyä ei aivoille ole siitä, että niiden kapasiteettia "säästetään" kuin puhelimen muistia välttämällä tiedon opettelemista, päinvastoin.

Netin ja somen aiheuttama keskittymiskyvyttömyys tyhmentää. Tämä on ihan faktaa. Se, että mikään ei painu mieleen, on oire tästä.

Nuokin on aika laajoja käsitteitä. Netistä ja somesta löytyy jos jonkinlaista sisältöä, mm. erilaisia tapoja opiskella ja kehittää muistiaan.

Vierailija
8/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että kaikki opittu tieto luo uusia yhteyksiä aivoissa. Oppiminen siis ihan käytännössä tehostaa aivojen toimintaa. Mitään hyötyä ei aivoille ole siitä, että niiden kapasiteettia "säästetään" kuin puhelimen muistia välttämällä tiedon opettelemista, päinvastoin.

Netin ja somen aiheuttama keskittymiskyvyttömyys tyhmentää. Tämä on ihan faktaa. Se, että mikään ei painu mieleen, on oire tästä.

Nuokin on aika laajoja käsitteitä. Netistä ja somesta löytyy jos jonkinlaista sisältöä, mm. erilaisia tapoja opiskella ja kehittää muistiaan.

Ja kuinka moni tuota mainitsemaasi nimenomaista sisältöä sitten käyttää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

En oo yhtään yllättynyt, että toimittajalla on tuollainen mielipide. Kyllä mä mieluiten muistan ihan ulkoa ja selkärangasta ja lihasmuistista jne. miten autoa ajetaan, sillä ajan sitä melkein joka päivä (en työkseni, onneksi). Olisko toimittajasta kivaa opetella joka päivä uudelleen kirjoittamaan? Tai mennä lääkäriin, jossa lääkäri Googlaa joka ikisen asian, alkaen siitä, mikä on stetoskooppi ja mitä sillä pitikään tehdä.

Vierailija
10/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No tämä on huomattu kyllä. Kun lukee hesaria nykyään niin eihän niissä jutuissa ole järjen hiventä tai edes uutista. Sellaista typerää oikeisto propagandaa lähinnä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että kaikki opittu tieto luo uusia yhteyksiä aivoissa. Oppiminen siis ihan käytännössä tehostaa aivojen toimintaa. Mitään hyötyä ei aivoille ole siitä, että niiden kapasiteettia "säästetään" kuin puhelimen muistia välttämällä tiedon opettelemista, päinvastoin.

Netin ja somen aiheuttama keskittymiskyvyttömyys tyhmentää. Tämä on ihan faktaa. Se, että mikään ei painu mieleen, on oire tästä.

Nuokin on aika laajoja käsitteitä. Netistä ja somesta löytyy jos jonkinlaista sisältöä, mm. erilaisia tapoja opiskella ja kehittää muistiaan.

Ja kuinka moni tuota mainitsemaasi nimenomaista sisältöä sitten käyttää?

Onhan esim. duolingot sun muut kielenopiskelusovellukset todella suosittuja. Esim monilla teknologia- ja tiedekanavilla on myös eri someissa paljon katsojia. Jostain päin nettiä löytyy joskus oikeasti jopa ihan järkevääkin keskustelua jne.

Toki sitä hömppääkin löytyy paljon mutta paljonko televisio-aikana vaikka ohjelmistosta oikeasti oli jotain sivistävää ja kehittävää? 

Vierailija
12/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muistamisella sinällään ole enää virkaa, muuten kuin sivistyksen vuoksi.

Olennaisempaa olisi opettaa peruskoulussa jo riittävät valmiudet lähdekritiikkiin. Ongelma vaan on, että kun mediaimperiumien ja tietomonopolien aikana riitti että maisterilla on ymmärrys tiedontuotannon prosesseista, nykyään somen ja vaihtoehtojulkaisujen vuoksi se olisi tarpeellinen kaikille.

Lähdekritiikki ei ole mahdollista, jollei tiedä valmiiksi jo paljon.

10-20% seitsemäsluokkalaisista ei osaa nimetä kartalta Afrikkaa. Yhtä suuri osa samanikäisistä ei ymmärrä käsitteitä luonnonvara, elollinen tai länsi. Heille voi väittää ihan mitä tahansa, eikä heillä ole edellytyksiä erottaa totuutta valheesta.

Taitaa olla juuri tuliaisten keskimääräinen osuus suomalaisessa koululuokassa. Ihme etteivät alkuperäänsä tunnista, vai eivätkö halua?!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mun työ suunnitteluinsinöörinä olisi hemmetin paljon hitaampaa, jos joka asia pitäisi jostain tarkistaa. Paljon joutuu tarkistamaankin, mutta pitää tietää mitä ja mistä.

Vierailija
14/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muistamisella sinällään ole enää virkaa, muuten kuin sivistyksen vuoksi.

Olennaisempaa olisi opettaa peruskoulussa jo riittävät valmiudet lähdekritiikkiin. Ongelma vaan on, että kun mediaimperiumien ja tietomonopolien aikana riitti että maisterilla on ymmärrys tiedontuotannon prosesseista, nykyään somen ja vaihtoehtojulkaisujen vuoksi se olisi tarpeellinen kaikille.

Lähdekritiikki ei ole mahdollista, jollei tiedä valmiiksi jo paljon.

10-20% seitsemäsluokkalaisista ei osaa nimetä kartalta Afrikkaa. Yhtä suuri osa samanikäisistä ei ymmärrä käsitteitä luonnonvara, elollinen tai länsi. Heille voi väittää ihan mitä tahansa, eikä heillä ole edellytyksiä erottaa totuutta valheesta.

Taitaa olla juuri tuliaisten keskimääräinen osuus suomalaisessa koululuokassa. Ihme etteivät alkuperäänsä tunnista, vai eivätkö halua?!

Nämä osaamattomat koululaiset ovat kyllä ihan kotimaisia. Heikoiten menee idän ja pohjoisen pojilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiköhän tuo ole ihan ilmiselvää että asia on sekä- että ja otsikko on provo, kuten on tänäpäivänä tyylinä. Eikö tuo perusasia ole mennyt AP:n ja kumppaneiden kalloon?

Vierailija
16/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimittajat(kin) voisi ymmärtää että aivot toimii samalla tavalla kuin lihas siinä mielessä että se toiminta paranee kun harjoittelee. Liekö hitaampikin toimittaja tajunnut että jos vaan istuu sohvalla niin eri lihakset ei kehity ja pikemminkin paino kasvaa. Mutta nuo ei tajua että jos vaan tuijottaa puolikoomassa illan telkkaria tai somea niin aivot surkastuu käytön puutteessa ihan yhtä lailla.

Niinpä tuollainen "ihanaa kun ei tarvitse muistaa mitään" on ihan yhtä älytön juhlimisen aihe kuin se olisi että julistaisi että ihanaa ettei tarvitse enää ottaa kävelyaskelia kun joka paikkaan vie joku automaattinen vekotin kuten hissi, liukuportaat, auto tai lyhyitä matkoja sähköpotkulauta. 

Vierailija
17/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Työteho laskee dramaattisesti, jos joutuu kaiken tarkistamaan netistä. Norsun muisti on yksi niistä syistä, miksi suoriuduin tehtävistä muita tehokkaammin.

Vierailija
18/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhumattakaan siitä, että kaikki opittu tieto luo uusia yhteyksiä aivoissa. Oppiminen siis ihan käytännössä tehostaa aivojen toimintaa. Mitään hyötyä ei aivoille ole siitä, että niiden kapasiteettia "säästetään" kuin puhelimen muistia välttämällä tiedon opettelemista, päinvastoin.

Netin ja somen aiheuttama keskittymiskyvyttömyys tyhmentää. Tämä on ihan faktaa. Se, että mikään ei painu mieleen, on oire tästä.

Nuokin on aika laajoja käsitteitä. Netistä ja somesta löytyy jos jonkinlaista sisältöä, mm. erilaisia tapoja opiskella ja kehittää muistiaan.

Ja kuinka moni tuota mainitsemaasi nimenomaista sisältöä sitten käyttää?

Mooc-kurssit on aika suosittuja, eli opiskellaan jotain yliopistokurssia itsenäisesti netissä. Ehkä niistä saa rahalla todistuksen testin jälkeen tai sitten vaan omaksi huvikseen. Samoin avoimen yliopiston opiskelu on koronan jäljiltä aika hyvin netissä ainakin toistaiseksi. 

Vierailija
19/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muistamisella sinällään ole enää virkaa, muuten kuin sivistyksen vuoksi.

Olennaisempaa olisi opettaa peruskoulussa jo riittävät valmiudet lähdekritiikkiin. Ongelma vaan on, että kun mediaimperiumien ja tietomonopolien aikana riitti että maisterilla on ymmärrys tiedontuotannon prosesseista, nykyään somen ja vaihtoehtojulkaisujen vuoksi se olisi tarpeellinen kaikille.

Lähdekritiikki ei ole mahdollista, jollei tiedä valmiiksi jo paljon.

10-20% seitsemäsluokkalaisista ei osaa nimetä kartalta Afrikkaa. Yhtä suuri osa samanikäisistä ei ymmärrä käsitteitä luonnonvara, elollinen tai länsi. Heille voi väittää ihan mitä tahansa, eikä heillä ole edellytyksiä erottaa totuutta valheesta.

Tästähän kehittyy ihan oikea hölmöläisten valtakunta.

Vierailija
20/39 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toimittajan työ on varmaan niin hektistä ettei siinä ehdi asioihin kunnolla perehtymään kun joutuu kokoajan pomppimaan asiasta toiseen. Aika pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuitenkin näyttäs tekevän yhteiskuntaa koskien pelkän mutun pohjalta, mutta provoahan tuo varmaan tosiaan on. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän kuusi