Onko sinulla joskus ollut elämässäsi jokin hyvä hetki?

Eipä tule nyt ihan heti mieleen. Palataan asiaan myöhemmin.

Ihastus sanoi mulle että mä pidän susta. Mä oikeesti pidän susta.

Mutta oli hiprakassa ja varattukin niin eipä siitä sitten enempää voinut tulla. Mutta jäi mieleen kun ainoa mies joka noin on sanonut

N41

Kyllä, montakin tähän ikään mennessä.

N41

On montakin.

Lasten ja lastenlasten syntymät, kaikki tuokiot rakkaan sylissä, ne hetket kun olemme muuttaneet uuteen taloomme, kun saimme myytyä meille rasitteeksi muuttuneen asunnon (tappiolla mutta kuitenkin). Se hetki kun saimme lomatalomme avaimet ja seisoimme 1. kertaa talon pihatta

Jokainen kukka, marja, hedelmä ja vihannes omista pihoista tekee onnelliseksi. Aurinkoiset aamut terassilla höyryävän kahvikupin kanssa.

Aamu-uinti ystävän kanssa lähijärvellä, sen lähemmäs taivasta on vaikea päästä. Päivälliset isolla porukalla kun vatsalihakset kipeytyy nauramisesta.

Noiden hyvien hetkien väliin mahtuu paljon vaikeuksia, ongelmia, köyhyyttä, kipua, sairautta ym mutta silti ne kultaa kaiken!

No on tottahan toki!

Joka päivä tapahtuu jotain, jos ei isoa niin pientä mielihyvää aiheuttavaa asiaa. Ihan siitä kiinni miten itse elämään suhtautuu.

Ne ihan ylivoimaisesti parhaat hetket joita ei voita mikään on olleet lasteni syntymät. Tyttäreni koiran riemu ja ilo kun tulen ovesta sisään oltuani pitempään poissa. Joka ilta torkkupeiton alla kissa sylissä.  Näin keväällä seurata lintujen paluuta, kuunnella linnunlaulua kun luonto taas herää ja talvi on takana. Ensimmäiset kukat.

Näitä löytyy vaikka miten kun vain suostuu huomaamaan.

Myös vastoinkäymiset kuuluu elämään. Miten tasapaksua olisikaan jos kaikki olisi pelkkää kivaa-kivaa. Miten niistä hyvistä asioista voisi edes nauttia jos harmaita pilviä ei välillä olisi?

Enemmän kuin vainoajillani. Siitähän se lähti.

Lasten syntymät. Mutta vaikeuksia on ollut ja paljon. Työttömyyttä, köyhyyttä, miehen sukulaisen kiusaamaksi joutumista. Täällä taaperretaan ja usko pois vaikeudet vahvistaa😁

Tosi paljon, ja on edelleen päivittin.

Tänä aamuna esim kun heräsin ja koiranpentu kuorsasi kainalossa, sain nukkua pitkään ja keitellä rauhassa lempikahviani, johon viikkon sitten ei ollut edes varaa, mutta eilen löytyi tarjouksesta!

Se kun sain herätä rakkaan mieheni vierestä. Ja on sanonut että rakastaa. Se kun voin ajaa omalla autolla ja tankissa bensaa. Kun tapaan isoiksi kasvaneita lapsiani. Rahapäivät kun varaa ostaa ruokaa.

En ole laskenut montako kertaa olen harrastanut seksiä. En ole laskenut sitäkään kuin monesti olen pössytellyt. Hyviä hetkiä on ollut oikeastaan aika paljon.

On ollut hyviä hetkiä.

Moniin niistä on liittynyt se, että olen tiedostanut vaikeudetkin ja voinut ajatella, että niistä selviää. Johnny Nashin laulussa lauletaan tuollaisesta hetkestä:

"I can see clearly now, the rain has gone

I can see all obstacles in my way

Gone are the dark clouds that had me blind

It's gonna be a bright, bright sun-shining day"

Tietysti on, paljon enemmän kuin huonoja hetkiä.  

Osaan onneksi nauttia pienistä kauniista hetkistä arjen keskellä . Elämä ei ole aina ruusuilla tanssimista valitettavasti, mutta arjen vastoinkäymisistäkin selviää vähän paremmin, kun osaa nähdä maailman kauneuden ja ihmisten ainutlaatuisuuden ja pysähtyä hetkiin.

Tietysti paljon hyviä hetkiä!

Miljoona sellaista, etenkin nuoruudessa. Nykyisinkin on lähes päivittäin :)

Paljonkin hyviä hetkiä, mutta ne tuntuvat yhdentekeviltä. Jokin sisäinen tyhjyys ja merkityksettömyys vaivaa silti. Viha siitä, että kun asiat olivat päin p:ttä, piti esittää kuin ne olisivat olleet hyvin. Huor*ta itseään hyville hetkille, sen sijaan, että oltaisiin korjattu se, mikä oli pielessä...

Joka päivä on hyviä hetkiä. Huolen ja murheenkin keskellä on aina ollut jotain hyvääkin.

Lukemattomia ihania hetkiä elämässä. Pieniä hyviä hetkiähän on ihan koko ajan, olen optimisti ja näen arjessakin paljon ihanaa. Mutta jos nyt lähtisin listaamaan vain isoimpia ja hienoimpia muistoja lapsuudesta lähtien, niin pikkuveljen syntymä (olin 9v ja siihen asti ainoa lapsi, toivonut aina pikkusisarusta) ja kaikki ihanat muistot hänen kanssaan, lapsuuden kesät serkkujen ja ukin ja mummon kanssa kesämökillä, ratsastusleirit ja oma hevonen teininä, omat koirat ja niiden kanssa harrastaminen, kaikki kivat illanvietot, juhlat ja reissut kaverien kanssa lukioaikana, se kun pääsin lukion jälkeen yliopistoon opiskelemaan, mieheeni tutustuminen ja rakastuminen 21-vuotiaana, kihloihin meno, ihanat ensimmäiset yhteiset vuodet vastarakastuneina, ulkomaanmatkat perheen ja miehen kanssa, nyt se kun luova harrastukseni on ottanut tuulta alleen ja on mahdollisuuksia menestyä siinä...

Paljon hyviä hetkiä siis, ja aina tulee lisää. Olen myös ollut teininä rankasti koulukiusattu ja masentunut, syömishäiriöinen ja kahdesti osastolla sen takia. Mutta tässä luettelin nyt vain ne hyvät asiat, totta kai elämään mahtuu huonojakin. Itse koen, että olen päässyt masennuksesta, ahdistuksesta ja muista ongelmistani kuitenkin yli juurikin positiivisen luonteeni vuoksi ja sen takia, että olen ihan itse aktiivisesti päättänyt keskittyä hyvään ja keskittää energiani kaikkeen kehittävään. Sellaiseen, mikä tekee minut onnelliseksi ja vie elämääni eteenpäin. Jos olisin jäänyt rypemään niihin nuoruuden kurjiin kokemuksiin, olisin varmaan nyt edelleen samassa tilanteessa.