Miltä tuntuu töissäkäyvästä jos kumppani on työtön tai työkyvytön?

Meillä on ollut kumminkin päin, välillä minä töissä ja mies työttömänä ja sitten taas toisinpäin. Työssäkäyvänä olin kovin kateellinen miehelle, joka sai viettää päivänsä kotona ja käydä vaikka koiran kanssa lenkillä keskipäivän aikaan. Ja sitten ärsytti se, etten saanut ikinä olla kotona yksin. Tämä tietysti toteutuu myös silloin, jos on aina samat työajat. Toisaalta oli kiva, kun ei tarvinnut itse laittaa ruokaa työpäivän jälkeen, kun mies oli kokannut. Ja perjantaisin siivonnut kämpän.

No suoraan sanottuna tuossa on kyllä alistamiselle vara.

Jos kyse tilapäisestä työttömyydestä, niin ei ongelmaa. Elintasotyötöntä en katsoisi.

Työkyvyttömyys tuskin olisi iso ongelma, riippuen vähän siitä miksi työkyvytön.

M45

Johtuukohan siitä että se työtön nainen hoitaa kodin, tekee ruuat, hoitaa lapset.. ja työtön mies pelaa ja ryyppää?

Mun mies on työkyvytön, oli viimeksi töissä kymmenen vuotta sitten.

Ihan kivalta tuntuu nyt, kun ollaan jo kaksin (43 ja 44). Perhe- ja asuntolainavuosina vitutteli, mutta ketäpä ei.

Riippuu ihmisistä. En tosin usko että nykyajan helpolle oppineet ihmiset kykenee sopeutumaan ja soveltamaan missä tahansa elämän tilanteissa ja luule että monille naisille on todellinen probleema jos mies on työtön ja alkaa kaivertamaan ja vtuttamaan jossakin vaiheessa.

Puolisoni oli vähällä työllä joulun jälkeen noin 1,5kk. Seurauksena normaalia pahempi sotku kotona. Ei se ollut edes sotku vaan likaa, likaa joka paikassa.

Ei jaksanut viedä lasta tarhaan tai laittaa ruokaa, tilasi ja kukaan ei siivonnut jälkiä. Ruokaa oli kirjaimellisesti pitkin lattioita niiden paperipussien kanssa.

Ei vieläkään tee täyttäpäivää töitä ja minun mielenkiinto kotiin on täysin loppu. Tekee mieli jäädä itse toimistolle nukkumaan kuin tulla paskan sekaan tai siivota aikuisen ihmisen jälkiä. Kauan vielä odotan muuttuuko tämä?

Joten johtopäätökseni on ettei meidän suhde toimisi jos toinen olisi työtön.

No joo, se että isäni oli välillä aina työttömänä, joitain kuukausia tai jopa vuoden, ei ollut mun äidille todellakaan ok. Kun taas se, että itse olen ollut vuosia työtön, on mun miesystävälle ihan ok, ainakin toistaiseksi on ollut. Tosin meidän tilanne on ihan eri, kun meillä molemmilla omat vuokrakämpät, ei olla naimisissa, ei ole lapsia. Mutta on hän kuitenkin joutunut maksamaan yhteiset ruuat ja käyttämäni veden hänen luonaan jo vuosia. Se on aika paljon, kun vietän hänen luonaan suurimman osan ajasta.