Onko muilla samanlaista?? kolmen lapsen äitinä...

Kolme lasta, ja kiva on joskus päästä tuulettumaan, mutta mitään himoa ei kyllä ole tullut vastaan.

välitänyt siitä. Siksi nykyään käyn baareisa lähinnä vain mieheni seurassa, ettei tarttis hätyytellä ketään pois.



Joten ei ole samanlaista, enkä oikein osaa ymmärtää tarvettasi huomioon.

Voi kuule, tää on vissiin jokin vaihe... Joka menee ohi kai. En siis tiedä mistä on kyse, mutta tätä on liikkeellä :o)!!!



Itse olen myös kolmen lapsen äiti, lapset 5v, 2v10kk ja 1v2kk. Ja biletysinto on hirmuinen. Ikää mulla on 32v ja olen tosiaan saanut kyllä menoni mennä ennen ipanoita.



Oletko ollut kotona lapsia hoitamassa? Mulla tämä liittyy ihan siihen, että olen kyllästynyt tähän kotona olemiseen ja kaipaan vaihtelua. Perheeseen, mieheen tai lapsiin en ole kyllästynyt mutta kaipaan itseäni, sitä naista tämän kaiken keskellä.



Myös mulla on vipinää baarissa ihan älyttömästä! Naurattaa ihan. Mieheni tietää, että kysyntää on, mutta luottaa minuun koska minulla ei ole aikomustakaan pettää.



Käyn ulkona parin kuukauden välein hyvien tyttökavereiden kanssa ja sitten välillä mennään yhdessä miehen kanssa. Mielestäni tämä vaihe on vaan elettävä läpi. Eihän se mikään maailman loppu ole jos äiti bilettää -vaikka varmaan tähän ketjuun kohta eksyykin joku moralisti.



Meillä ainakin mies hoitaa silloin lapset jos minä lähden ulos ja päinvastoin. Lasten nähden ei oteta pohjia eikä olla krapulassa, siksi kumpikin jää yöksi kaverille/hotelliin kun on yössä jotta saa nukkua rauhassa aamulla ja kärsiä olotilansa ennen kotiin tuloa.



Kyllä sitä vaan jaksaa kummasta pirteempänä pyörittää arkea kun saa välillä tuulettua hyvien ystävien kanssa tanssimalla!!!

2 lasta, nuorin 3 v.

Mulle kävi äitiyslomien jälkeen niin, että kun menin taas töihin ja ostelin itselleni kauniita työvaatteita, innostuin taas kuntoilemaan ja laittamaan itseäni ja itsetunto nousi kohisten. Se tuntui hienolta, ja tottahan siitä saa nauttia. Mulla ei ollut mikään valtava biletyshimo, mutta saman ilmiön tunnistan itsestäni. Tuli tunne että minähän olen muutakin kuin imetyskone ja pienten lasten äiti - olen ihan kivannäköinen, vielä nuorehko NAINEN.



Eipä siinä muuta kuin nauti olostasi ja panosta itseesi, mutta pidä varasi. Tuo kuvaamasi olotila on aika vaarallinenkin tunne ja voi kihahtaa huppuun. Ja nyt pelissä on paljon enemmän menetettävää kuin silloin parikymppisenä...

mutta toisaalta en ole koskaan käynyt kuitenkaan ulkona paljon. Kaverit kerätään yhteen ja käydään 2-3kk välein kunnolla juhlimassa. Nyt raskaanakin olen osallistunut, mutta aikaisinhan sitä alkaa väsyttää ja tanssiminen sattuu masuun.

Odotan jo kesää kuin kuuta nousevaa kun olen omissa mitoissani ja pääsen kunnolla julimaan!

Kolme lasta, 7v,6v ja 4v eikä yhtään tee mieli bilettämään. Johtuukohan sitten siitä, että asutaan maalla eikä mitään kunnon mestoja ole lähettyvillä. Lukio ja opiskeluaikoina olin melkoinen bilehile, sekä perjantaina että lauantaina että pikkulauantaina (keskiviikkona) aina menossa ja aina kunnon tuubassa. Tuli useampikin tentti tehtyä aika pöhnässä.



Mutta yhtään ei tee mieli mennä minnekään, onneksi. Ehkä siihen vaikuttaa sekin, että nykyään on niin karmaisevat kankkuset, että oksut pois.!

tuollaista. Ensimmäisen lapsen jälkeen silloin joskus 26:na iski aika pahastikin, mutta nyt sen verran jo aikuistunut, ettei pahemmin huvita biletellä. Paitsi ajoittain muutaman kerran vuodessa. Toki keikoilla käyn, mutta siihen harvemmin kuuluu biletys.



Ja se mua ahdistaa, kun saa aina jotain äijää hätistellä kimpusta, joten en todellakaan nauti huomiosta.



Mutta eikös se niin mene, että silloin kun on haku päällä, ei natsaa. Ja sama toisin päin...

tunnut heti sielunsiskolta! Siis jotenkin samoin voisin varmaan kirjoitella takaisin tms..

Olen tullut siihen tulokseen myös että tämä on jokin vaihe ja että haluan elää tämän läpi. Pettämään en rupea. Se ei ole suunnitelmissa lainkaan. Mutta se, että olen nainen ja tosiaan, tuntuu että huomiota saa (muualtakin kuin kotoa) niin hivelee. By the way, seksielämäkin on menojen myötä parantunut ja lisääntynyt - lieneekö syynä nämä menot vai kehut muiltakin kuin mieheltä!! :)

Eletään täysillä! En halua edes "kasvaa aikuiseksi" kuten joku ilmoitti.. Party on!

syntyneet 1v3kk ikäerolla. Miehenkään kanssa ei mennyt kovin kummoisesti. Nyt tuosta on jo aikaa 3v, parisuhde kukoistaa ja baariin ei enää ole mikään hinku. Toki käyn edelleen niin kavereiden kuin miehen kanssa joskus baarissa, mutta perjantaina on ihana mennä kotiin kokkailemaan hyvää ruokaa ja istumaan takkatulen ääreen eikä yhtään tee mieli mihinkään muualle :) Ohimenevää se on eikä mitenkään kamalaa :)

Täällä myös biletysintoa ilmassa. Olen jo lähemmäs neljääkymppiä ja lapset koululaisia. Meillä on tosi kiva naisporukka, jonka kanssa käymme pari kertaa vuodessa eli aivan liian harvoin. Sitten on eräs ystävätär, jonka kanssa käymme syömässä ja parantamassa maailmaa mutta joskus eksymme tanssilattiallekin :) Minäkin olen saanut miesten huomiota enemmän kuin koskaan! En tiedä johtuisiko se siitä, että nuorempanahan suurin osa ravintolassa oli omanikäisiä eli tarjontaa oli enemmän. Silloin täytyi todella olla jotain, että erottui joukosta. Mutta nyt on toisin, sillä samanikäisiä naisia ei niin hirveästi ole samaan aikaan ravintolassa mutta meidän ikäisiä miehiä kyllä enemmänkin. Joten heikompikin ruusu käy :) Näin realistipessimisti minä olen :)



Petä en minäkään mutta flirttailen kyllä. Jos jutteluasteelle ryhdytään, niin heti teen selväksi, että olen onnellisesti aviossa ja sillä sipuli. Siinä sitten mies huokailee, että "en päästäis sua kyllä menemään, jos olisit vapaa..." Kyllähän se itsetuntoa hivelee :)