Miten pääsit päällikkötason (manager) työtehtäviin? Eli ensimmäiseen?

stressinsietokykyinen ja ihmisten kanssa helposti toimeen tuleva.

Ns. päällikkötason (manager) tehtäviin pääsin jo reippaasti yli vuosikymmen sitten, mutta edelleenkään (kolme firmaa myöhemmin) yhtään alaista mulla ei ole.



Ekaan minut headhuntattiin.



Toiseen hain lehti-ilmoituksen kautta, sen sain parin haastattelun ja yhden n. 10 tunnin testipäivän jälkeen.



Ei tästä kyllä mitään vinkkejä ole helppo antaa. Seuraavan päällikköpaikkani sain kun pyydettiin firmaan jossa entisen työpaikan ihmisiä silloin oli. Sitä seuraava vähän samantyyppinen.



Koko ajan olen siis ollut ihan vain minä. Olen perusluonteeltani keskimääräisen kunnianhimoinen, mutta en kovin.

osaan puhua, mutten tehdä oikeita töitä.:) Takana akateeminen tutkinto ja työkokemusta yli 10 vuotta, joista ehkä 5-6 managerina.

ja oikeaan aikaan. Ehkä mun täyty petrata myös persoonallisuuteni kanssa (meinaan olla aika tiukka töitteni suhteen, en välttämättä juuri se paras ja huumorintajuisin tyyppi töissä siis).

osaamiseni lopulta sillä tasolla, että minut nimitettiin manageriksi. Olen hyvä työssäni, kova tekemään hommia, joustava, kielitaitoinen, koulutus juuri prikulleen oikea jne. mutta tärkeintä lienee sosiaaliset taitoni, kykyni small talkata ja pärjätä tilanteessa kuin tilanteessa supliikin ja huumorintajun avulla. Tavoite olla viiden vuoden sisällä johtaja.

Kiitos vinkeistä/kokemuksista!



Ap

Firman piti saada siihen nopeasti joku joka osaa hommat ja tuntee bisneksen. Eli minut.

että kannattaa myös rohkeasti tuoda uratavoitteita esiin. Jos oma esimiehesi osaa työnsä, hän kyllä laittaa etenemishalusi korvan taakse. Nykyään muutenkin asenteella työelämässä valtava merkitys, pitää haluta pärjätä ja myös osata näyttää se.

jos ajattelevat että otsasuonesi katkeaa siihen liittyvästä työmäärästä ja stressistä. Tee tämänhetkinen duunisi kunnolla, mutta hymyile ihmisille, juttele mukavia, kulje ryhti suorassa ja anna kuva että saat työsi tehtyä 'ilman hurjia ponnisteluita' niin ennen pitkää saat ylennyksen ja pomosi ihmettelee miksei ole aiémmin huomannut sinua :)

että erityisesti henkilöstöjohtaminen on oikeasti aika vaikea laji, ainakin jos haluaa tehdä sen hyvin. Ei riitä, että haluaa olla "johtaja" vaan pitää olla tietyntyyppinen persoonallisuus, osata delegoida, hellittää ohjia, ja samalla säilyttää yleiskuva... Eli kannattaa ihan tosissaan miettiä että haluatko tehdä niitä johtajan töitä päivästä päivään vai kuulostaako vaan nimitys "johtaja" sinusta kivalta... Olen sivusta seurannut kun eräs lähipiirini jäsen teki itsensä äärimmäisen onnettomaksi kokeillessaan siipiään henkilöstöjohtajana, mikä ei sopinut hänelle ollenkaan. Eri asia sitten jos on "all chiefs, no indians" -tyyppinen manageri, kuten joku tuossa edellä, eli ei alaisia, vaikka nimityksenä johtaja.

siis tosiaankin asiantuntijapuolelle olen kovasti menossa, päällikkötason töihin nyt ensi, sitten vasta johtoon.

voi haluta manageriks?? En ymmärrä. Musta on koitettu tehdä manageria ja vielä en oo suostunu. En jaksais sitä paperinpyöritystä ja palavereissa istumista. Asiantuntijaura on paaaaljon kiinnostavampi..

hyvää sosiaalista pelisilmää. Minulla sitä on ja asiantuntijapestin jälkeen pyydettiin manageriksi.



Asiantuntijana oli paljon helpompaa kuin sain keskittyä vain omiin hommiini muista välittämättä.



Managerina ei oleaina todellakaan kivaa. Mulla on 15 hengen tiimi vedettävänäja ja välillä tuntuu kuin olis lastentarhssa!



Näiden 10 v kokemuksella sanan että henkilöjohtajuudessa on tärkeintä heikoimman lenkin jontaminen. Vain sillä koko tiimin motivaatio pysyy korkealla.



Eli juuri ne ei-kivat asiat ja niiden hoitaminen tuo alaisten (ja ylempienkin) arvostusta.

hyvää sosiaalista pelisilmää. Minulla sitä on ja asiantuntijapestin jälkeen pyydettiin manageriksi.

Asiantuntijana oli paljon helpompaa kuin sain keskittyä vain omiin hommiini muista välittämättä.

Managerina ei oleaina todellakaan kivaa. Mulla on 15 hengen tiimi vedettävänäja ja välillä tuntuu kuin olis lastentarhssa!

Näiden 10 v kokemuksella sanan että henkilöjohtajuudessa on tärkeintä heikoimman lenkin jontaminen. Vain sillä koko tiimin motivaatio pysyy korkealla.

Eli juuri ne ei-kivat asiat ja niiden hoitaminen tuo alaisten (ja ylempienkin) arvostusta.

Mieluummin asiantuntijana.

hyvää sosiaalista pelisilmää. Minulla sitä on ja asiantuntijapestin jälkeen pyydettiin manageriksi.

Asiantuntijana oli paljon helpompaa kuin sain keskittyä vain omiin hommiini muista välittämättä.

Managerina ei oleaina todellakaan kivaa. Mulla on 15 hengen tiimi vedettävänäja ja välillä tuntuu kuin olis lastentarhssa!

Näiden 10 v kokemuksella sanan että henkilöjohtajuudessa on tärkeintä heikoimman lenkin jontaminen. Vain sillä koko tiimin motivaatio pysyy korkealla.

Eli juuri ne ei-kivat asiat ja niiden hoitaminen tuo alaisten (ja ylempienkin) arvostusta.

Mieluummin asiantuntijana.