Kysymys niille, joiden mielestä parisuhteessa menot pitää ehdottomasti jakaa aina tasan

Tiedän yhden tämmöisen tapauksen, toinen henkilö jäi työttömäksi. He hoitivat talouden tulojen suhteessa myös työttömyyden aikana, siis kuten muulloinkin. Lainan maksoi työssäkäyvä osapuoli, lainasi siis työttömälle hänen osuutensa, ja työtön maksoi velat pois kun hän sai töitä. Tämä oli heidän sopimansa järjestely. 

Kukin tekee omat järjestelyt.

Mites ne työttömät, jotka ovat sinkkuja? Miten he elävät?

Vierailija kirjoitti:

Mites ne työttömät, jotka ovat sinkkuja? Miten he elävät?

Tuilla. Pariskunta, joista toinen käy töissä, ei saa tukia.

Meidän pakolliset menot on mitoitettu niin että yhden palkalla tai kahdella ansiosidonnaisella voi elää. Se mistä pitää ja voi tinkiä on huvit, harrastukset, autot ja uudet vaatteet. Kyllä mä voin puolison piffata seurakseni festareille, mutta tuskin maksaisin ryyppyreissua kavereiden kanssa. Toisinpäin: mun ansiosidonnaisella ja miehen palkalla mä voin vielä maksaa omat huvinikin.... Auton vaihtaisin halvempaan aika nopeassa tahdissa, pienemmillä tuloilla uudehko auto on ihan turha rahareikä.

Ansiosidonnaisen päättymisen jälkeen.... No, asumiskulut on 250€/kk. Eiköhän siitä voi puolet maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites ne työttömät, jotka ovat sinkkuja? Miten he elävät?

Tuilla. Pariskunta, joista toinen käy töissä, ei saa tukia.

Ja vaikka tukia saisikin, niin niiden tukien määrä kyllä yleensä jää vähemmäksi kuin mitä se työttömyyttä edeltävä palkka oli

Vierailija kirjoitti:

Tiedän yhden tämmöisen tapauksen, toinen henkilö jäi työttömäksi. He hoitivat talouden tulojen suhteessa myös työttömyyden aikana, siis kuten muulloinkin. Lainan maksoi työssäkäyvä osapuoli, lainasi siis työttömälle hänen osuutensa, ja työtön maksoi velat pois kun hän sai töitä. Tämä oli heidän sopimansa järjestely. 

Kukin tekee omat järjestelyt.

Ymmärsin ap:n kysymyksestä, että menot jaetaan tasabän eikä tulojen ja/tai kulutuksen suhteessa. Meillä siis menee kulutuksen suhteessa, ei tasan :) Mies syö (ja tienaa) enemmän niin hän siirtää arviomme mukaan samassa suhteessa myös yhteiselle tilillemme.

Onhan ap hyvä sellainen mahdollisuus myös olemassa että asiasta keskustellaan sitten jos se on ajankohtaista.

Olen aina ollut vähän pienituloisempi, mutta se ei tee minusta hyväntekeväisyyskohdetta. Pystyn hoitamaan osani. Olemme myös kumpikin järkeviä ihmisiä. Emme elä ja tuhlaa kuin viimeistä päivää, vaan asuntolainakin on mitoitettu niin että pystymme sen maksamaan vaikka yllätyksiä tulisi.

Muutenkin ihmettelen, miksi ap:ta häiritsee muiden tapa järjestää asiat.