4 asiaa, mitä lapselta ei saa kysyä. Kysytkö sinä?

Joo, kahta ekaa olen kysynyt ja kysyn jatkossakin.

Eli nuo asiat ovat:

Sosiaalipsykologin mukaan ongelmia voi ilmetä, jos lapselta on aina kysytty

    mitä syödään,

    minne mennään,

    kuka tulee lastenvahdiksi tai

    tahtooko lapsi, että aikuinen ei lähde minnekään, ettei lapselle vain tule paha mieli.

Ekan oon joskus kysynyt, kun ei itsellä ole ollut ideoita. Kuinkas noille nyt sitten käy elämässä?

Minun mielestä noita kahta ekaa voi kysyä, mutta ei ole silti pakko toimia siten mitä lapsi vastaa.

Olen tainnut ymmärtää curling vanhemmuuden ihan väärin.. Luulin että on sellaista puolesta tekemistä, eihän noilla kysymyksillä ole mitään tekemistä sen kanssa..

Vierailija kirjoitti:

Ekan oon joskus kysynyt, kun ei itsellä ole ollut ideoita. Kuinkas noille nyt sitten käy elämässä?

Olet kysynyt joskus, et aina. Siinä on eroa. Itse olen tehnyt samaa. Meillä ainakin ruokaideoita tarjonnut tytär on nyttemmin taitava ruoanlaittaja. Tuosta ei liene haittaa elämässä myöhemminkään.

Kyllä mä kysyn lapsilta ruokatoiveita mutta kokonaisuudessaan se olen silti minä joka päätän mitä meillä syödään. Kysyn myös lapsilta toiveita mitä haluavat lomalla tehdä tai että mennäänkö viikonloppuna uimahalliin vai elokuviin. Edelleen minä silti aikuisena päätän lopullisesti ja kokonaisuuden mitä tehdään ja minne mennään.

Tämä ei ole mielestäni Curling-vanhemmuutta, vaan tässä on vedetty hieman mutkat suoriksi. Sitten menee curling-vanhemmuuden puolelle jos lapsi päättää että ei syö kuin tiettyjä ruokalajeja ja koko perhe sitten taipuu tähän. Tai että lapsi sanelee perheen viikko-ohjelman tai lomaohjelman ja vanhemmat taipuvat tähän että lapsi ei suutu.

Kohtuus kaikessa. Ei kannata olla curling-vanhempi mutta ei silti tarvitse diktaattoriksikaan ryhtyä.

Vierailija kirjoitti:

Eli nuo asiat ovat:

Sosiaalipsykologin mukaan ongelmia voi ilmetä, jos lapselta on aina kysytty

    mitä syödään,

    minne mennään,

    kuka tulee lastenvahdiksi tai

    tahtooko lapsi, että aikuinen ei lähde minnekään, ettei lapselle vain tule paha mieli.

Artikkeli näyttää olleen taas aivan liian vaikea ymmärrettäväksi luusereille.

Vierailija kirjoitti:

Eli nuo asiat ovat:

Sosiaalipsykologin mukaan ongelmia voi ilmetä, jos lapselta on aina kysytty

    mitä syödään,

    minne mennään,

    kuka tulee lastenvahdiksi tai

    tahtooko lapsi, että aikuinen ei lähde minnekään, ettei lapselle vain tule paha mieli.

Minut jätettiin hoitoon sukulaisilleni kun olin noin 3-vuotias. Vanhempi sukulaispoika teki seks. tekoja. Itkin ja vanhempien piti keskeyttää menonsa ja hakea minut pois. Sen jälkeen en halunnut jäädä minnekään yöksi enää vuosiin, ja jos jouduin jäämään, en nukkunut. 

Kyllä minusta kannattaa vähän kuulostella että ketä lapsi ei halua vahdiksi.

En ikinä kertonut sukulaisilleni, pelkäsin sukuriitoja ja että minua ei uskota. Enkä tuossa iässä osannut edes sanoittaa sitä mitä olin kokenut, muuta kuin että se oli vastenmielistä. Sain maineen hankalana lapsena ja torut vanhemmiltani kun olin pilannut heidän tärkeän menonsa.