Mun mies on jämähtänyt eiliseen.
Nyt kohta nelikymppisenä ei ole enää se ihana pitkätukkainen rokkijäbä, joka kiersi kitarakotelo kainalossa opiskelijabaareja. Hiukset on leikattu, silmälasit nenällä ja pieni kaljamaha. Mutta edelleen pitää vetää sitä vanhaa roolia: Kallion 2h + kk, bändijutut ja pätkätyöt. Kaikkia ihme projekteja ja proggiksia. Olisin toivonut, että olisi tehnyt uran esim musabusineksessa tai radiossa tai sitten olisi ottanut luokanopettajan hommat vakavasti niin miehenä olisi jo rehtori. Mut kun ei vaan pysty!
Kaverien miehillä on kolmekirjaimiset tittelit englanniksi, sähköautot, kuntosalin kanta-asiakkuus ja rennon tyylikkäät vaatteet puutarhajuhlissa Espoossa. Mun miehellä on edelleen niitä kirottuja bändipaitoja, mustat farkut ja kitarakotelo kainalossa.
Kaverit katsoo vähän säälien kun ne kertoo, miten ihanaa oli pistäytyä meillä kylässä, kun Hesarilla on niin elämää ja kuva syödä take awayt sohvapöydältä lattialla istuen. Ja toi 1,5 neliön keittokomero in niin tilaihme! Ja miten paljon teillä on levyjä ja kirjoja.
Yksin kotona on sen jälkeen tirauttaa pienet itkut, kun odottaa et mies tulee bändiharkoista baarin kautta kotiin. Taas tehtiin upee styge, ihan kuin vanhaa Morrisseyta mut blues kaavalla!
Yäk!
Kommentit (3)
Viilee tarina, puuttui vain piritorin lohikäärmeet. Tuus tänne, niin setä läiskii vähän kyrvälläposkeen.
Mun pitkätukkainen rokkijäbä kitara kainalossa on nykyään valtion virkamies, tukka on pitkä edelleen mutta vaatteet on vaihtunut chinoihin ja neuleisiin (ennen etätöitä) tai maastohousuihin ja villapaitaan. On omakotitalo lähiössä, kaksi lasta, farmariauto ja koira, ja baarin sijaan se tulee myöhään kotiin perhokalalta. Soittaa se edelleen joskus rokkia sähkökitaralla, mutta useammin meillä soi nykyään Sibelius kuin Stratovarius. Niin se elämä muuttuu :D
Eli musaa tekevä mies oli nuorena ihana, mutta nyt et enää tykkää kun tekee musaa? Mutta tykkäisit jos olisi tosi menestyvä muusikko?
Kun käytät sanaa musabusiness, se kertoo paljon. Oikealle muusikolle musiikki ei ole bisnestä, vaan taidetta ja elämäntapa