Te, jotka puhutte vaikka tunnin putkeen (tai monta tuntia), osaatteko selittää, mikä teihin menee, kun ette pysty lopettamaan puhumista?

En ole kyllä koskaan puhunut itsekseni tuntia tai tunteja putkeen. Aina jonkun kanssa.

Se on vain työtäni, saan siitä palkkaa. Usein puhun kuusikin tuntia putkeen. Olen opettaja.

Äitini puhuu 2,5 h puheluja. Kiusallaan.

Vierailija kirjoitti:

Se on vain työtäni, saan siitä palkkaa. Usein puhun kuusikin tuntia putkeen. Olen opettaja.

Siviilissä kaiketi kuitenkin annat muillekin suunvuoron?

Youtube videolla odottaisin ihmisen puhuvan tunteja englanniksi ja voisin kuunnella sitä mielellään. Ja tutun kanssa voisi pitkä juttelu toimia, jos on samalla aaltopituudella – ihanaa. Toisaalta ymmärtää ihmisten hiljaisuuden kaipuun.

Sitähän tuossa aloituksessa ei erikseen määritelty, puhuuko ammatissa vai siviilissä monta tuntia putkeen. Mutta vapaalla kieltämättä nautin puhumattomuudesta ja hiljaisuudesta. Kun tulen töistä, lapsetkin tajuavat jättää minut ensimmäiseksi puoleksi tunniksi rauhaan, sillä puhumiskiintiöni on täynnä.

T. se opettaja

Korvat soi vieläkin.

Mitä jos tekisit jotain muuta kuin änget kuuntelemaan? Jos kerran ärsyttää.

päähän ei yksinkertaisesti mahdu mitään uutta, ennen kuin sieltä tyhjentää vanhaa pois

---->  nuppi halkee

Kyseessä on psyykkinen sairaus. Siitä kärsivät eivät todellakaan pysty lopettamaan puhetulvaansa. Muutaman tunnin kuluttua kyllä näkee että olo alkaa käydä hankalaksi kun kasvot alkavat vääristyä ja silmät lasittuvat. Äänikin voi muuttua itkuiseksi.