Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalinen ahdistus. En jaksa enää!
01.02.2022 |
Tuli uusia ihmisiä tiimiin ja menin heti teams-palaverissa ihan lukkoon. Jännittää oleminen jo niin paljon, miten voisin sen lisäksi vielä puhua!? Huomenna pitäisi esitellä itsensä kaikille ja ahdistaa ja jännittää että alan änkyttämään tms. Ajatus ei kulje ja päässä sumu. Miksen voi olla normaali ja olla rennosti sosiaalisissa tilanteissa?
Mitä teen? Rupesin äsken itkemään kun olen niin poikki tähän tilanteeseen. Muutenkin surullinen olo parista asiasta.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni auttaa NAC, se on aminohappo joka vähentää glutamaatin määrää aivoissa.
Mä pärjään lääkkeitten avulla, varaa aika lääkäriin. Ymmärrän sua todella.
Käyt lääkärissä puhumassa. Kovin yleinen ongelma. Apua on saatavilla. Joskus tueksi tarvitaan lääkitystäkin, ainakin ylimenokauteen. Esimerkiksi beetasalpaaja ja miedosti rauhoittava tekevät ihmeitä. Myös pysyvän lääkityksen tarve tulee harkita.
Ei aina tarvitse jaksaa. Elät myös itsellesi, et vain muille. Joskus voin vain luovuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa ottaa esim beetasalpaaja kun on jännittävä tilanne tulossa niin sydämen syke pysyy kohtuullisena ja samalla muut fyysiset oireet. Saat todennäköisesti ihan työterveydestä chattilääkäriltä reseptin. Käytän noita itsekin silloin kun on joku tärkeä kokous tai esiintymistilanne. Kokeile ensin 10mg ja sitten 20 ja vaikka 40mg ja etsi sopivaa annosta joka parhaiten pitää olon neutraalina, tai edes siedettävänä.
Ja usko pois, moni käyttää noita. Itse olen siis aika sosiaalisesti lahjakas (ja silti jännitän välillä puhumista) ja paljon töissä ja vapaa-ajalla erilaisissa kokouksissa ja esiintymistilanteissa äänessä ja harva uskoisi että käytän silloin tällöin beetasalpaajia, mutta nuo lääkkeet ovat juuri siitä hyviä että saat tuoda sen sinun osaamisen ja persoonan aidosti esille ilman että se jännitys pilaa koko hommaa täysin. Tsemppiä, ota rohkeasti asia puheeksi lääkärin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että, mitä mä sulle sanoisin. Olen ollut todella kova jännittämään nuorempana itsekin ja on se piirre mussa toki edelleen (nyt ikää 34v.)
Tuollainen jännittäminen on hirveän yleistä. Sille on aina syynsä, oli se syy sitten vaikka pelkästään ujo temperamentti. Koita ajatella niin, että miten ajattelisit hyvästä ystävästäsi jolla on tällainen ongelma? Tsemppaisitko, kannustaisitko? Tsemppaa ja kannusta itseäsi yhtälailla. Vaikka sössöttäisit huomenna jotain ihan ihmeellistä, se ei ihan oikeasti ole niin vakavaa!! Ei mitään syytä hävetä. Ei tarvitse esittää jotain itsevarmaa ja reipasta, änkytät jos änkytät. Ihmisillä on niin paljon omia murheita että sinun jännittämisesi ehkä rekisteröidään että "ai, hän jännittää kovasti" ja sitten mietitään kauppalistaa ja osa jännittää sitä omaa vuoroaan ja osa koittaa pysyä hereillä ja osa miettii että s**tana kun pierettää.
Klisee mutta koita olla armollinen itsellesi. Liikuntaa suosittelen vahvasti, se lievittää ylivireyttä ja saa sun peloissa looppaavat aivot parempaan moodiin. Toi kaikki nyt varmasti vielä korostuu kun sulla on muita murheita myös.
Tsemppiä, menee miten menee sinä SELVIÄT siitä.
Kirjoita ylös esim. ranskalaisilla viivoilla mitä haluat sanoa ja harjoittele pari kertaa. Pidät muistiinpanot esillä, kun tulee sinun vuorosi puhua.
Kun itselläni ahdistus oli voimakkainta, kirjoitin aina osoitteen, sotun ja nimeni ylös, kun piti soittaa esim. terveyskeskukseen, jos vaikka unohtaisin jännittyneenä tietoni. Harjoittelemalla oppii, eikä maailma siihen kaadu, jos puhuu jotain sekavaa. Niille pitää vaan oppia nauramaan, jos ei nyt, niin jälkikäteen.
Itse aina kuvittelin monenko kierteen voltin heitän koulussa esitelmän aluksi, kun kompastun piirtoheittimen johtoon (jep olen vanha). Puhut asiasta, et sentään joudu laulamaan tai seisomaan alasti siellä ryhmän edessä. Mitä enemmän voit keskittyä siihen aiheeseen ja vähemmän itseesi, sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole harvinaista niin että pitäisi jäädä oikein suu auki tuijottamaan. Jos joku kuulijakunnasta niin kuvittelisi, niin hänellä ei vain ole vielä tarpeeksi elämänkokemusta. Siellä porukassa muut miettii omaa esittelyvuoroaan kämmenet vaikka vain hiukankin hioten.
Millaisia lääkityksiä teillä on tähän? Ssri? Itsellä ei enää beetasalpaaja tahdo auttaa, enkä ole uskaltanut kokeilla ssri:tä sivuvaikutusten pelon vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sama. Kaikki kanssakäyminen on ihan tuskaa. Pystyn kyllä kommunikoimaan mutta mulla on vaan niin huonoja kokemuksia (vaikka ihan aluksi ystävällistäkin esittäneistä) ihmisistä että nykyään en oikein tykkää kenestäkään. On mulla propral-resepti mutta ei se sitä paranna, että mun ihmiskuva on musta ja synkkä. :/
Vierailija kirjoitti:
Mulla sama. Kaikki kanssakäyminen on ihan tuskaa. Pystyn kyllä kommunikoimaan mutta mulla on vaan niin huonoja kokemuksia (vaikka ihan aluksi ystävällistäkin esittäneistä) ihmisistä että nykyään en oikein tykkää kenestäkään. On mulla propral-resepti mutta ei se sitä paranna, että mun ihmiskuva on musta ja synkkä. :/
Sama. Minulla on traumatisoivia kokemuksia jopa joistakin ystävääni esittäneistä ihmisistä. En luota enää oikein kehenkään ja pelkään muita ihmisiä, vaikka olisivatkin päällepäin ystävällisiä. Sitten vielä koen että tämä ihmiskuvani vastaa todellisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ottaa esim beetasalpaaja kun on jännittävä tilanne tulossa niin sydämen syke pysyy kohtuullisena ja samalla muut fyysiset oireet. Saat todennäköisesti ihan työterveydestä chattilääkäriltä reseptin. Käytän noita itsekin silloin kun on joku tärkeä kokous tai esiintymistilanne. Kokeile ensin 10mg ja sitten 20 ja vaikka 40mg ja etsi sopivaa annosta joka parhaiten pitää olon neutraalina, tai edes siedettävänä.
Ja usko pois, moni käyttää noita. Itse olen siis aika sosiaalisesti lahjakas (ja silti jännitän välillä puhumista) ja paljon töissä ja vapaa-ajalla erilaisissa kokouksissa ja esiintymistilanteissa äänessä ja harva uskoisi että käytän silloin tällöin beetasalpaajia, mutta nuo lääkkeet ovat juuri siitä hyviä että saat tuoda sen sinun osaamisen ja persoonan aidosti esille ilman että se jännitys pilaa koko hommaa täysin. Tsemppiä, ota rohkeasti asia puheeksi lääkärin kanssa.
Se itse jännitys pitää pitää kurissa jollakin muulla kuin beetasalpaajalla, joka ei siihen toimi. Voi kun olisikin oma persoona käytössä vaan kun ei ole. Fyysiset oireet sillä saa dumpattua jos tuuri käy eikä haitat ole hyötyjä isommat.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia lääkityksiä teillä on tähän? Ssri? Itsellä ei enää beetasalpaaja tahdo auttaa, enkä ole uskaltanut kokeilla ssri:tä sivuvaikutusten pelon vuoksi.
Psykoosilääkkeillä mulla oli helpompi puhua omana itsenäni. Haitat vain ylittivät hyödyn, enkä niitä jatkanut. Eivät kaikki olleet mielialaan edes mutta jo unettomuuden hoitoannoksella tuli persoonan muutoksia.
Bentsot tekevät samaa, mutta niissä vähemmän haittoja.
Vetaset sellaiset kivat pikku kännit illasta ja kun aamulla krapuloissasi menet teamsiin, voit olla varma että se aiempien päivien ahdistus oli vain pientä ujoutta siihen nähden millainen ahdistus on nyt päällä 😁 sitten toistat niin monta kertaa ettei tunnu enää krapulassakaan niin pahalta ja avot, seuraava kerta ilman krapulaa on suorastaan vapauttava kokemus.
Elämässä pitää pyrkiä epämiellyttävälle alueelle, ja senkin voi vetää sitten kunnolla överiksi. Alkaa se sietokyky muodostua.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia lääkityksiä teillä on tähän? Ssri? Itsellä ei enää beetasalpaaja tahdo auttaa, enkä ole uskaltanut kokeilla ssri:tä sivuvaikutusten pelon vuoksi.
Opamox/oxamin miedoimpia rauhoittavia, voi toimia hyvin. Ja ihan hyvä jos silloin tällöin käyttää. Joskus 10 vuotta sitten käytin välillä itsekin, mutta nykyään betasalpaajat toimii.. mutta jos joskus tulevaisuudessa ei riitä beetasalpaajat niin mietoja bentoja kehiin sitten taas.
Sosiaalinen ahdistus. Vaikuttaa elämässä niin paljon kaikkeen ja huonontaa elämänlaatua! Ette tajuakaan miten onnellisia te olette, jotka olette normaaleja. Tämä on jatkuvaa tuskaa ja päänsisäistä taistelua.