Hoitoalan ammattilaisena tajusin tässä taannoin, että paras työpaikka on ollut puhelinmyynnissä

Sama kokemus täällä! Nykyään kiitokseksi saa sen kuivan joulutortun. Niska limassa saa painaa. Ei tarvitse kevyestä ja helposta edes haaveilla.

Palkkakaan ei paljon eroa. Kiitos muistutuksesta, taidan nostaa kytkintä minäkin.

Tuon kirjoitti puhelinmyyntifirman omistaja.

Aika kultaa muistot, eikä se ole enää niin helppoa.

Minä tein aikoinaan puhelinaspaa. Lokoisaa hommaa. Pääsin talossa toisenlaisiin tehtäviin ja vuotta myöhemmin osallistuin sellaiseen hyväntekeväisyyskampanjaan, missä otettiin puheluita vastaan. Olin ihan jäässä koko illan, ei vaan kiinnostanut enää jutella asiakkaiden kanssa, vaikka kaikki olivat hyvällä asialla soittelemassa.

Ei koskaan enää puhelinduuniin!

En tosin ole hoitaja.

Vierailija kirjoitti:

Tuon kirjoitti puhelinmyyntifirman omistaja.

Ei muuten kirjoittanut. Oikeasti pidin työstä todella paljon. Luonteeltaan on kuitenkin oltava ulospäinsuuntautunut ja toki myyntihenkinen ihminen. Ei siihen kaikista ole , niinkuin ei ole vaikka hoitajaksikaan.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Sama kokemus täällä! Nykyään kiitokseksi saa sen kuivan joulutortun. Niska limassa saa painaa. Ei tarvitse kevyestä ja helposta edes haaveilla.

Palkkakaan ei paljon eroa. Kiitos muistutuksesta, taidan nostaa kytkintä minäkin.

Meillä taitaakin olla sama työnantaja!

Teknisen alan ammattilaisena voin sanoa, että opiskeluaika ja silloinen baarimikon työ oli elämäni parasta aikaa. Ei ollut rahaa, eikä omaisuutta - mutta ei ollut huolia eikä vastuitakaan.

Nyt oli kyllä hieno keskustelunavaus. Työskentelen puhelinmyyjänä ja olen vuosia sivusta seurannut ja ihan oikeasti rehellisesti ihmetellyt miten paljon puhelinmyyntiä ja myyntityötä haukutaan.

Kannattaa itse kokeilla , niin saattaa yllättyä!

Olen tehnyt pari kertaa puhelintyötä, onneksi en ikinä ole myynyt mitään lehtiä. Kauheaa henkisesti hitaasti tappavaa hommaa, nyt hoitoala on taivaallista siihen verrattuna, ja palkka on paljon parempi.

Tuo kertoo ainoastaan vaan hoitoalan todellisuudesta, jos puhelinmyyjänkin huijarityö on sitä parempi.

Kannattaa olla hissuksiin vaan haukkujien edessä ja antaa jokaisen valita oma uransa. Haluaako sitten valita sen työn, jossa täytyy tehdä hommia uuvuksiin asti . Vai valitseeko kenties toisin?

Valintojen maailma.

Minä valitsin etätyön puhelinmyynnissä muutama vuosi sitten. Olen vapaa matkustamaan minne haluan ja päättämään omat kahvi-ja ruokatuntini. Vapaus tässä on se juttu.

- onnellinen puhelinmyyjä (etä)

LPR kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama kokemus täällä! Nykyään kiitokseksi saa sen kuivan joulutortun. Niska limassa saa painaa. Ei tarvitse kevyestä ja helposta edes haaveilla.

Palkkakaan ei paljon eroa. Kiitos muistutuksesta, taidan nostaa kytkintä minäkin.

Meillä taitaakin olla sama työnantaja!

Eri, mutta ei tainnut sittenkään tulla lomautuksia? Tuli se palkkajuttu kalliiksi, arvasinko työnantajan oikein?

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt pari kertaa puhelintyötä, onneksi en ikinä ole myynyt mitään lehtiä. Kauheaa henkisesti hitaasti tappavaa hommaa, nyt hoitoala on taivaallista siihen verrattuna, ja palkka on paljon parempi.

Millä tavalla työ oli henkisesti tappavaa? Et uskaltanut myydä lehtiä, soittaa puhelimella, jutella vieraille ihmisille?

Olisi aina tosi mielenkiintoista kuulla perusteluja, koska jos on noin vahva mielipide niin joku syy siihen taustalla on.

Minä olin loistava myyjä. Nautin myymisestä ja en kokenut koskaan työtä samoin kuin sinä.

Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Ja se on rikkautta. Onneksi työnsä voi jokainen valita. :)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt pari kertaa puhelintyötä, onneksi en ikinä ole myynyt mitään lehtiä. Kauheaa henkisesti hitaasti tappavaa hommaa, nyt hoitoala on taivaallista siihen verrattuna, ja palkka on paljon parempi.

Millä tavalla työ oli henkisesti tappavaa? Et uskaltanut myydä lehtiä, soittaa puhelimella, jutella vieraille ihmisille?

Olisi aina tosi mielenkiintoista kuulla perusteluja, koska jos on noin vahva mielipide niin joku syy siihen taustalla on.

Minä olin loistava myyjä. Nautin myymisestä ja en kokenut koskaan työtä samoin kuin sinä.

Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Ja se on rikkautta. Onneksi työnsä voi jokainen valita. :)

-ap

Kun joutuu tyrkyttämään turhaa roskaa ihmisille jonka tiedät vievän heidän rahansa eikä se auta heitä millään tavalla välttämättä niin kyllä se on aika harmillista. Minulla on valitettavasti moraalin kanssa ongelmia jos joudun tekemään jotain mihin en usko pätkääkään.

Puhelinmyyjän työ on kyllä sellainen mistä ei koskaan saa sanoa mitään hyvää. Eikö oo kummallista?

Täällä myös yksi, joka on tykännyt työstä.

Olen jo pitkään haaveillut siirtyväni puhelinmyyjäksi ravintola-alalta, mutta en ole vielä uskaltanut. Introverttina ihmisenä voi ehkä olla raskasta työtä henkisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt pari kertaa puhelintyötä, onneksi en ikinä ole myynyt mitään lehtiä. Kauheaa henkisesti hitaasti tappavaa hommaa, nyt hoitoala on taivaallista siihen verrattuna, ja palkka on paljon parempi.

Millä tavalla työ oli henkisesti tappavaa? Et uskaltanut myydä lehtiä, soittaa puhelimella, jutella vieraille ihmisille?

Olisi aina tosi mielenkiintoista kuulla perusteluja, koska jos on noin vahva mielipide niin joku syy siihen taustalla on.

Minä olin loistava myyjä. Nautin myymisestä ja en kokenut koskaan työtä samoin kuin sinä.

Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Ja se on rikkautta. Onneksi työnsä voi jokainen valita. :)

-ap

Kun joutuu tyrkyttämään turhaa roskaa ihmisille jonka tiedät vievän heidän rahansa eikä se auta heitä millään tavalla välttämättä niin kyllä se on aika harmillista. Minulla on valitettavasti moraalin kanssa ongelmia jos joudun tekemään jotain mihin en usko pätkääkään.

Siis koet moraalittomaksi soittaa ihmiselle ja myydä hänelle aikakauslehden? Eihän kenenkään ole pakko mitään tilata.

Ymmärrän jos olet väkisin myynyt ja tuputtanut, mutta ammattilainen ei kyllä toimi niin.

Itse olin aina iloinen kun sain hyvät kaupat tehtyä ja asiakkaalle jäi tyytyväinen fiilis. Sai lempilehtensä yleensä tuntuvaan tarjoushintaan.

En ihan oikeasti ymmärrä näitä kertomuksia , kun ihmiset kärsii siitä että myy tuotteen ihmiselle. Se henkilö a) pitää tuotteesta b) haluaa sen ostaa Miksi kummassa tämmöisestä pitäisi tuntea jotain tunnontuskia?

Anteeksi, mutta en kertakaikkiaan ymmärrä :D. Asiakas itse tekee päätöksen ostaako tuotteen vai ei. Lisäksi tilaus on helppo peruuttaa.

(Näitäkin muuten valvotaan, koska tämmöinen pakkomyynti ei tietenkään ole sallittua. Esimerkiksi omalla myyntiuralla peruutukset oli todella harvinaisia mikä viimeistään kertoo sen, että asiakkaat on olleet kauppoihin tyytyväisiä.)

Mutta totta tosiaan, myyminen ei ole kaikkien juttu. :)

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt pari kertaa puhelintyötä, onneksi en ikinä ole myynyt mitään lehtiä. Kauheaa henkisesti hitaasti tappavaa hommaa, nyt hoitoala on taivaallista siihen verrattuna, ja palkka on paljon parempi.

Millä tavalla työ oli henkisesti tappavaa? Et uskaltanut myydä lehtiä, soittaa puhelimella, jutella vieraille ihmisille?

Olisi aina tosi mielenkiintoista kuulla perusteluja, koska jos on noin vahva mielipide niin joku syy siihen taustalla on.

Minä olin loistava myyjä. Nautin myymisestä ja en kokenut koskaan työtä samoin kuin sinä.

Näin me ihmiset ollaan erilaisia. Ja se on rikkautta. Onneksi työnsä voi jokainen valita. :)

-ap

Kun joutuu tyrkyttämään turhaa roskaa ihmisille jonka tiedät vievän heidän rahansa eikä se auta heitä millään tavalla välttämättä niin kyllä se on aika harmillista. Minulla on valitettavasti moraalin kanssa ongelmia jos joudun tekemään jotain mihin en usko pätkääkään.

Siis koet moraalittomaksi soittaa ihmiselle ja myydä hänelle aikakauslehden? Eihän kenenkään ole pakko mitään tilata.

Ymmärrän jos olet väkisin myynyt ja tuputtanut, mutta ammattilainen ei kyllä toimi niin.

Itse olin aina iloinen kun sain hyvät kaupat tehtyä ja asiakkaalle jäi tyytyväinen fiilis. Sai lempilehtensä yleensä tuntuvaan tarjoushintaan.

En ihan oikeasti ymmärrä näitä kertomuksia , kun ihmiset kärsii siitä että myy tuotteen ihmiselle. Se henkilö a) pitää tuotteesta b) haluaa sen ostaa Miksi kummassa tämmöisestä pitäisi tuntea jotain tunnontuskia?

Anteeksi, mutta en kertakaikkiaan ymmärrä :D. Asiakas itse tekee päätöksen ostaako tuotteen vai ei. Lisäksi tilaus on helppo peruuttaa.

(Näitäkin muuten valvotaan, koska tämmöinen pakkomyynti ei tietenkään ole sallittua. Esimerkiksi omalla myyntiuralla peruutukset oli todella harvinaisia mikä viimeistään kertoo sen, että asiakkaat on olleet kauppoihin tyytyväisiä.)

Mutta totta tosiaan, myyminen ei ole kaikkien juttu. :)

-ap

En ole koskaan myynyt lehtiä.

Myyntityö vaatii tietyntyyppisen luonteen. On oltava silmää myydä, palvella asiakkaita ja tehdä kauppaa. Myyntityö on oikeasti todella haastavaa ja kamalaa kidutusta jos ei ole lainkaan oikeanlainen henkilö tehtävään.

Yleensä nämä henkilöt kyllä sitten karsiutuu pois varsin äkkiä huomattuaan tämän.

Vierailija kirjoitti:

Olen jo pitkään haaveillut siirtyväni puhelinmyyjäksi ravintola-alalta, mutta en ole vielä uskaltanut. Introverttina ihmisenä voi ehkä olla raskasta työtä henkisesti?

Sun täytyy kokeilla. Introvertti luonteenpiirre ei kerro yhtään mitään siitä, kuinka hyvä olet myymään. Mun tuntemat parhaat myyjät oli ihmistyyppejä laidasta laitaan. Kaikkein hiljaisimmat teki myös todella kovaa tulosta. Se on niin monen seikan summa. Lykkyä :)

-ap

Huippu juttu.