Edessä tapailun lopettaminen erittäin ihastuneen miehen kanssa
Ollaan 2 kk pidetty yhteyttä, nähty paristi viikossa, viestitelty päivittäin ahkerasti. Mies on sanonut suoraan olevansa jo kovasti ihastunut. Minäkin kyllä pidän miehestä, mutta en näe yhteistä tulevaisuutta enkä ole ihastunut. Yrittänyt olen kyllä, jatkamalla tutustumista, eikä mitään yksittäistä syytä voi nostaa, miksi ei vaan minun osaltani toimi. Harmittaa, kun mies on useamman vuoden tauon jälkeen uskaltautunut edes tapailemaan ketään ja saa jopa tunteita heräilemään itsellään, ja minä joudun olla se kurjimus joka tämän nyt lopettaa.
Miten sen nyt sitten sanoiksi pukee. Miten ja missä yhteydessä sanon sen. Pitäisikö vielä kuitenkin yrittää. Monenlaisia ajatuksia, ei tämä helppo rooli ole tämäkään.
N43
Kommentit (10)
Sanot, ettet näe yhteistä tulevaisuutta etkä ole ihastunut. Puhelimessakin voit sanoa.
No mitä nopeammin sanot, sen parempi. Olin samassa tilanteessa ja mies oli tyytyväinen, kun sanoin asiat suoraan ja toivotti hyviä jatkoja tulevaisuuteen.
"Eikä mitään yksittäistä syytä voi nostaa, miksi ei vaan minun osaltani toimi." Sano vaikka että haluat lopettaa puhelimessa. Jos kysyy miksi, älä ota yksittäistä syytä, vaan usea syy jos tiedät – ei silti liian montaa. Tai mikä ei toimi.
Juuri näinhän se on tehtävä. Sunnuntaina tavataan, sitten se on paukautettava ulos.
ap
Vierailija kirjoitti:
No mitä nopeammin sanot, sen parempi. Olin samassa tilanteessa ja mies oli tyytyväinen, kun sanoin asiat suoraan ja toivotti hyviä jatkoja tulevaisuuteen.
Kyllä. Suora sanominen paras. Kaikki kiertelemiset ja kaartelemiset ja rivien välistä antaminen ymmärtää ovat perseestä. Pahin on puhumattomuus.
2 kk on onneksi vielä lyhyt aika. Säälistähän ei voi jatkaa, eikä sen takia, ettei pahoittaisi toisen mieltä. Mitä nopeammin kuitenkin tuot asian selville sen parempi, koska kiintymys kasvaa tapailunne kestäessä ja yhteyttä pitäessä.
Tuo asiat esille hyvässä valossa, mutta rehellisesti niin ettet näe yhteistä tulevaisuutta seurustelukumppaneina.
Vierailija kirjoitti:
2 kk on onneksi vielä lyhyt aika. Säälistähän ei voi jatkaa, eikä sen takia, ettei pahoittaisi toisen mieltä. Mitä nopeammin kuitenkin tuot asian selville sen parempi, koska kiintymys kasvaa tapailunne kestäessä ja yhteyttä pitäessä.
Tuo asiat esille hyvässä valossa, mutta rehellisesti niin ettet näe yhteistä tulevaisuutta seurustelukumppaneina.
Näinhän se on. Mutta toisaalta, voisiko myös minun kiintymykseni kasvaa, ja muuttua ihastumiseksi? Mies on kuitenkin hieno ihminen. Toisaalta ajattelen, että tässä ajassa jo tietäisin, vaikken mitään rakkautta ensisilmäyksellä olekaan etsinyt. Muutunko nyt vain osaksi paljon puhuttua kertakäyttökulttuuria, jossa suhteelle ei anneta tarpeeksi aikaa kehittyä... No, en tiedä. Järki sanoo noin, mutta sydän tietää mitä se tahtoo. Eikä se tahdo tätä miestä. :/ Perkale, miksi näiden asioiden pitää olla näin vaikeita. Miksei voi ihastua siihen hyvään tyyppiin sormia napsauttamalla.
ap
Vierailija kirjoitti:
Juuri näinhän se on tehtävä. Sunnuntaina tavataan, sitten se on paukautettava ulos.
ap
Hyvä, että kerrot kasvokkain tapaamisessa. Pelkurimaista on töksäyttää puhelimessa ikävät uutiset.
Itse sanoisin huomanneeni, etten olekaan vielä valmis suhteeseen ja vaikka onkin ollut kiva tutustua, niin haluan nyt olla vapaa.
Sanot tosiaan nätisti ja suoraa, mutta varaudu siihen, että mies ei suostu tätä uskomaan. Kokemuksesta voin sanoa, että kannattaa aika pian estää hänet, jos alkaa viestejä ja puheluita tulemaan. Noista saa sellaisen ikuisen ystävän liian helposti.
Mahdollisimman pian sanot, ettei juttu johda mihinkään. Tuhlaat teidän molempien aikaa nyt. Selitä noilla sanoin kuin tässäkin, nätisti ja suoraan.