Lue keskustelun säännöt.
Rikki ja yksin.
24.12.2021 |
Ensinnäkin haluan toivottaa rauhaisaa joulua jokaiselle! Itsellä joulurauha oli, tuli ja meni. Olen istunut pitkään sohvannurkassa ja lamaantuneena tuijottanut eteeni. Sain ehkä joululahjoista kurjimman. Aviopuoliso ilmoitti haluavansa eron.
Viimeajat ovat olleet hieman haastavat molemminpuolin, mutta en osannut odottaa että näin tulisi tapahtumaan.
En pysty puhumaan kenellekkään läheiselle nyt, sillä he kaikki viettävät joulua omiensa parissa ja en halua tätä heidän niskaan nyt kaataa.
En hae sääliä tai haukkuja, olen nyt yksinkertaisesti niin rikki, että lähinnä vaikka sitten vertaistukea / ajatusten jakamista.
Liittomme on ollut rakastava, lämmin ja hyvä, ei ole ollut väkivaltaa tms. Normaaleita parisuhderiitoja ja yhteisiä suruja toki ollut vuosien varrella, mutta ne on aina pystytty selvittämään ja niistä on noustu yhdessä entistä vahvempina. Tätä eropäätöstä kuulemma ei enää voi, vaikka en ole saanut vastausta, miksi.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis nyt joulunako puolisosi ilmoitti erohalustaan? Onpa todella tökeröä.....
Sillä on jo uus perhe katottuna. Viettää joulua niiden kanssa. Varmaan alkanut jo puoli vuotta sitten. Oletko sokea vai miten tämä tuli sinulle yllätyksenä?
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo uus perhe katottuna. Viettää joulua niiden kanssa. Varmaan alkanut jo puoli vuotta sitten. Oletko sokea vai miten tämä tuli sinulle yllätyksenä?
Oletko sinä aina noin timanttinen kaikille läheisillesi? Voisit harjoittaa hieman hienotunteisuutta näin joulun pyhinä sillä empatiaa tuskin voi harjoittaa 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sinulle! Nyt tämä on raskasta aikaa. Kannattaa varmaan hyvissä ajoin miettiä, kenen kanssa asiasta voisi puhua sitten, kun pystyt puhumaan. Onko sulla läheiset välit vanhempiin tai sisarukseen tai jotain? Ystävät on helposti juorupusseja, joten kandee miettiä tarkkaan, etten joudu haavoitetuksi vielä juoruilullakin.
Tossa hommassa tulee olemaan kamalasti kaikenlaista käytännön juttuakin, joten jos vain sulla on joku, joka auttaa, niin tosi hyvä.
Järkyttävä tilanne näin jouluna.
Mietin joskus näitä tapauksia, joille aina tulee puskista puolison erohalut. Itse olen puhunut viime keväästä saakka, että jos asiat eivät muutu, niin lähden. Moneen kertaan olen kissan nostanut pöydälle ja koittanut puhua. Toinen vain myötäilee ja sama meno jatkuu.
No nyt kun vihdoin sanoin, että lähden, niin toinen on ihan ihmeissään ja sanoo, että asia tuli ihan puskista.
Ettekö oikeasti kuuntele puolisoitanne vai tuleeko nämä joilleki oikeasti puskista? Teilläkin on kertomasi mukaan jo ollut vaikeaa, joten en usko, että voi olla puskista tullut.
Toki paskamainen tilanne tehdä ja sanoa suoraan jouluna, sitä en kiistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tosi pahoillani.
Jees ukselle olet kuitenkin aina tosi rakas ja tärkeä. Ju mala on lähellä niitä joilla on särkynyt sydän (raamatusta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et oo ainoa joka on rikki... Mulla alkoi polvessa kivut vajaa 3-viikkoa sitten muljahduksen ja lukkiutumisen jälkeen. Kivut on ollut kokoajan kovenemaan päin vaikka on vahvat kipulääkkeet... Kävin ortopedillä, joka laittoi lähetteen magneettikuvaukseen, jossa kuitenkin kestää koska tulee ensin sairaalaan ortopedille aika joka sen lähetteen sinne kuviin sit tekee, eli kestää ikuisuus. Kävin fyssarilla joka testaili polvea ja epäili sivusidevammaa joka jossain testissä antoi oiretta. Epäili myös että nivelkierukka olis p*skana... Varmaan leikkaus tulossa koska tuskin ne sitä saa kuntoon fysioterapiallakaan... Seuraavaan lääkäriaikaan asti käyn fysioterapiassa viikottain... Kalliiks tulee, mut ei mahda mitään.
Ei paljoa kiinnosta joulu kun ei oo tietoo että mitä tolle jalalle tulevaisuudessa tehdään.
Mä oon ihan p*skana!!!
Vierailija kirjoitti:
Sillä on jo uus perhe katottuna. Viettää joulua niiden kanssa. Varmaan alkanut jo puoli vuotta sitten. Oletko sokea vai miten tämä tuli sinulle yllätyksenä?
Myönnän trollaavani palstaa mutta tällaisia ilkeyksiä en ymmärrä. Tuliko itsellesi parempi mieli?
Joku moraali trollillakin pitää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://mieli.fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin/
Päivystävät 24t vuorokaudessa. Kattavat koko somen.
Toinen paikka on toki esim turvakodit joista saa ehkä neuvoja..
Kriisipuhelin auttaa esimerkiksi silloin, kun
elämäsi on juuri muuttunut ja sinun on paha olla,
olet kokenut järkyttävän tapahtuman,
koet, ettet jaksa yksin pelon, huolen tai surun kanssa,
sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai
olet huolissasi läheisestäsi.
Kriisipuhelin-päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita sekä vapaaehtoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tosi pahoillani.
Jees ukselle olet kuitenkin aina tosi rakas ja tärkeä. Ju mala on lähellä niitä joilla on särkynyt sydän (raamatusta).
Olipas Jeesuksesta paljon apua tässäkin tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Mietin joskus näitä tapauksia, joille aina tulee puskista puolison erohalut. Itse olen puhunut viime keväästä saakka, että jos asiat eivät muutu, niin lähden. Moneen kertaan olen kissan nostanut pöydälle ja koittanut puhua. Toinen vain myötäilee ja sama meno jatkuu.
No nyt kun vihdoin sanoin, että lähden, niin toinen on ihan ihmeissään ja sanoo, että asia tuli ihan puskista.Ettekö oikeasti kuuntele puolisoitanne vai tuleeko nämä joilleki oikeasti puskista? Teilläkin on kertomasi mukaan jo ollut vaikeaa, joten en usko, että voi olla puskista tullut.
Toki paskamainen tilanne tehdä ja sanoa suoraan jouluna, sitä en kiistä.
Kaikki eivät sano mitään vaan ovat aloittaneet seläntakana suhteen ja henkisen eroamisen ja sitten kun itse on valmis iskee sen tiedon erosta toisen kasvoille, lähtee pois entisestä kun taas jätetty jää kaiken yhteisen elämän keskelle hoitamaan asioita ja suremaan
Meilläkään ei riitoja eikä mitään mistä olisi voinut jotain päätellä ja sentään vuosia yhdessä
Olen oppinut että ``kuka ensin ehtii``, se on vain ajan kysymys kun joillekin se ihastus tulee vastaan harrastuksessa tai työssä ja itselle annetaan lupa katsoa kortit, kotona ollaan niinkauan jos ei uuden kanssa kuitenkaan onnistu eli puolisosta imetään kaikki irti noin kuvainnollisesti ja kun hyödytön sitä voikin itse ilmoittaa erosta
Katkerako..en enää mutta eronkin voi tehdä silloin kun se selkäranka on vielä kantava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin joskus näitä tapauksia, joille aina tulee puskista puolison erohalut. Itse olen puhunut viime keväästä saakka, että jos asiat eivät muutu, niin lähden. Moneen kertaan olen kissan nostanut pöydälle ja koittanut puhua. Toinen vain myötäilee ja sama meno jatkuu.
No nyt kun vihdoin sanoin, että lähden, niin toinen on ihan ihmeissään ja sanoo, että asia tuli ihan puskista.Ettekö oikeasti kuuntele puolisoitanne vai tuleeko nämä joilleki oikeasti puskista? Teilläkin on kertomasi mukaan jo ollut vaikeaa, joten en usko, että voi olla puskista tullut.
Toki paskamainen tilanne tehdä ja sanoa suoraan jouluna, sitä en kiistä.Kaikki eivät sano mitään vaan ovat aloittaneet seläntakana suhteen ja henkisen eroamisen ja sitten kun itse on valmis iskee sen tiedon erosta toisen kasvoille, lähtee pois entisestä kun taas jätetty jää kaiken yhteisen elämän keskelle hoitamaan asioita ja suremaan
Meilläkään ei riitoja eikä mitään mistä olisi voinut jotain päätellä ja sentään vuosia yhdessä
ja sivusta tämä
Olen oppinut että ``kuka ensin ehtii``, se on vain ajan kysymys kun joillekin se ihastus tulee vastaan harrastuksessa tai työssä ja itselle annetaan lupa katsoa kortit, kotona ollaan niinkauan jos ei uuden kanssa kuitenkaan onnistu eli puolisosta imetään kaikki irti noin kuvainnollisesti ja kun hyödytön sitä voikin itse ilmoittaa erosta
Katkerako..en enää mutta eronkin voi tehdä silloin kun se selkäranka on vielä kantava.
Kun ei enää henkisesti kestä tilannetta, niin ei sitä ihminen katso onko joulu vain juhannus kun vihdoin kykenee lähtemään suhteesta ja kertomaan sen julki.
Kurjaa sille jätetylle tietysti juhlapäivänä joka on perinteinen hyväntahdon-juhla, mutta parempi sen toisen on oikeasti häipyä kun esimerkiksi se ratkaisu ettei saa mitenkään suutaan auki ettei enää oikeasti kestä syystä tai toisesta parisuhde-elämää ja poistutaan tilanteesta vetämällä köysi kaulaan.
Turhaan syödä toisen ainutkertaista elämää kummankaan osapuolen jos ei kerran siinä ole hyvä olla niin ihan reilua häipyä ja antaa toisellekin mahku löytää elämäänsä toimivampaa rakkautta.
Olen niin pahoillani. Ymmärrän surusi. Ainakin puolisosi uskalsi puhua kanssasi. Omani ei. Hän vain katosi ja lähetti sitten tekstiviestin keskellä yötä, että hänellä on toinen nainen ja hän tapasi myös muita naisia. Ole vahva. Yritä puhua ja löytää ratkaisu.
Hyvä ap, olen todella pahoillani. Todella surullista. Soitathan tukipuhelimeen tai jollekin läheiselle, jos tuntuu pahalta. Sinulla on nyt raskas tilanne, joten tietysti saat soittaa itsellesi tukijoukkoja. Olen myös kokenut vastaavaa ja muistan sen alkushokin, joka tuntui musertavalta. Siitä pääsee kuitenkin eteenpäin, sinäkin pääset. Selviät tästäkin, ystävä hyvä. ❤️
Vihdoin saat olla rauhassa. Olet niin onnekas.