Aikuisten lasten vanhemmat! Mitkä olivat helppoja ikiä?

Vauvavuosi. Sai olla rauhassa kotona ja keskittyä siihen lapseen.

 koliikin jälkeen reilu vuosi

3-6v

9-13v

17 jälkeen

poika

Muulloin on rytissyt ja paukkunut ( ja mahtunut traagisia tapahtumia myös mitä varmasti myös normaalisen kasvukuohuntojen lisäksi oireili joissain kohtaa). Keskusteluvälit on kuitenkin aina pysyneet. 

nyt 24 -vuotias ja meillä on hyvin lämpimät välit

Kolmenkympin jälkeen alkoi helpottaa. Jaa, 8-11 taisi olla melko tasaista aikaa.

Kuusivuotiaana oli helpointa mielestäni. Tyttö kyseessä. Hän oli iloinen, reipas, liikunnallinen ja kavereitakin oli. Hassua sinänsä, että kouluaika muutti asioita paljon. En tiedä, johtuiko se koulusta vai jostain muusta. Luultavasti monista eri asioista. Nykyään hän on aikuinen.

Ikävuodet 4-15 olivat helpointa. Ja nyt kun alkavat olla jo yli 20-vuotiaita. 0-4 ja 15-20 vaikeinta.

Minulla kaksi poikaa.

Helppoa oli alle 0-2 v. 10-13 v. Ja 17 v alkaen.

Vaikeinta on ollut 4-6 v ja 15-16 v.

Ensimmäinen vuosi oli karmea, koska oli koliikkia, refluksia ja maitoallergiaa. Yhtä huutoa ja unettomuutta koko vuosi. Kaikki muut vuodet oli todella helppoja. Tyttö.

Meillä oli todella helpot lapset ja suht terveetkin, joten jokainen ikävuosi oli helppo. Työläitä olivat vauvavaudet kahteen ikävuoteen asti. Lapset ovat poikia ja he viihtyivät hyvin yhdessä, joten sekin varmaan vaikutti.

Meillä ensin oli raskasta se, ettei saanut nukkua. Kahden vuoden iän jälkeen helpotti, kun alkoivat nukkua kunnolla. Siitä eteenpäin ei ollut mitään ihmeellistä kunnes tuli murrosikä. Silloin jokainen lapsista oli herkkä ja hankala omalla tavallaan. Pahastuivat helpommin, riitelivät keskenään helpommin jne. Lukioikäisinä tasaantuivat taas ja sitten lähtivätkin jo kotoa. Lapsemme olivat aina rauhallisia ja helppoja, eivätkä koskaan tehneet mitään "pahojaan". Siinä mielessä meillä ei koskaan ollut erityisen hankalaa. 

Nykyisin lapsemme ovat kaikki mukavia aikuisia ja pitävät yhteyttä, käyvät kotona ja ovat huumorintajuisia ja välittäviä. Kaksi poikaa ja tyttö, enkä ole huomannut, että sukupuoli olisi niinkään vaikuttanut, mutta lasten persoonallisuudet ovat selvästi vaikuttaneet siihen, miten  ikävuodet on käyty läpi. 

Voi apua! 4 lasta ja nuo vuodet meni sellaisessa hulinassa ettei juurikaan mitään muista:D

Sen verran kyllä että muuten äärimmäisen rauhallinen esikoispoika oli ainoat kerrat hankala 5v:nä. Sen ikäiset lapset pitäisi kieltää:) Toki joku 2-3v päättömyyskin oli rankkaa mutta selvittiin siitäkin.

Pikkukakkosen kanssa valvottiin yöt 3v:saakka, se oli fyysisesti ja henkisesti rankinta kun normaalisti piti kuitenkin käydä töissä ja huolehtia kodista. Nyt 38v myöhemmin olen edelleen uneton, lapsi kyllä oppi nukkumaan

Kaikki iät olleet ihania. Lapset syntyneet 1979 ja 1981, vieläkin ovat ihania. 🥰

Minulla on kolme lapsenlasta, 3 v, 1,5 v ja 2 kk, ihanuus jatkuu. 🥰

Omien kohdalla pääsin helpolla, terveet isot vauvat, saivat rintaa 13 kk ja hoitoon menivät 1-vuotiaana. Pieni päiväkoti ja hoitajina kaksi ystävää, yksi kummitäti ja sisareni.

Hoidossa 2-3 pvää viikossa. Eivät edes sairastelleet.

50v ylöspäin. Siihen asti sietämätöntä ruikutusta koko ajan. Kun lapset ovat 50v, olet itse n. 70v tai sitä vanhempi. Siinä kohtaa voit itse ruikuttaa takaisin.

Poika, helppoa tai helpompaa 3-11 v. ja 16. v. jälkeen.