Kulta sitä, muru tätä, mies tuota ja puolison kanssa..

Osta koira.

En voi ottaa elukoita, olen allerginen.

Tuolla tavoin tarkoituksella puhuvat vaikuttavat vaan siltä, että tarve todistella muille jotain... Näille EN sinkkuna ole kateellinen. Jos joku on löytänyt jotain oikeaa, niin ihana juttu hänelle. Uskon, että myös minulla on siihen mahdollisuus.

Mä puhu naina että me pekan kanssa... Miksi? No siksi kun en kenenkään muun kanssa tee yhtään mitään :D

Ei ole kavereita, muutamia tuttuja vain, ja heidän seuraansa tekemään mitään/käymään missään en ole ikinä oikein kelvannut. Onneksi on edes pekka, eli aviomieheni, muuten olisi melko yksinäistä!

Hanki oma.

Sano muuta. Yksin olo on ihan ok silloin kun muut eivät toitota sitä onneaan ja parisuhdettaan. Jos kukaan ei koskaan puhuisi mitään siitä mitä ovat kumppaniensa kanssa tehneet, niin en osaisi edes kaivata mitään sellaista. Sitten kun joku alkaa kertoilemaan miten on vaikka käynyt keilaamassa tai lenkillä naisensa kanssa, ja on tapahtunut jotain hassua tai kivaa, niin alkaa itsekin miettimään, että miksi minä en saa kokea noita asioita. Tulee se kaipuu jota ei oikein tiennyt olevan olemassakaan enää.

Terveisin Naispelko28

Oma kyyninen kokemus ihmisistä on se, että mitä enemmän pariskunta lässyttää toisilleen, sitä nopeammin suhde päättyy eroon. Enkä veti kaveri, joka oli pusipusi ja halihali kokoajan morsionsa kanssa. Välirikko tuli kuukauden kestäneellä häämatkalla ja pistivät heti palattuaan eropaperit vetämään.

Vierailija kirjoitti:

Sano muuta. Yksin olo on ihan ok silloin kun muut eivät toitota sitä onneaan ja parisuhdettaan. Jos kukaan ei koskaan puhuisi mitään siitä mitä ovat kumppaniensa kanssa tehneet, niin en osaisi edes kaivata mitään sellaista. Sitten kun joku alkaa kertoilemaan miten on vaikka käynyt keilaamassa tai lenkillä naisensa kanssa, ja on tapahtunut jotain hassua tai kivaa, niin alkaa itsekin miettimään, että miksi minä en saa kokea noita asioita. Tulee se kaipuu jota ei oikein tiennyt olevan olemassakaan enää.

Terveisin Naispelko28

Mulla tulee sama jos joudun katselemaan/kuuntelemaan kivoja reissuja ja tekemisisä kaverin/kaveriporukan kanssa. Ei mulla vaan ole kavereita. Pärjään kyllä ihan hyvin vain kumppanini kanssa, kunhan ei tarvitse nähdä eikä kuulla kavereiden yhteisistä ilonpidoista mitään.

Minusta olisi omituista puhua, että ”Minä menin, minä tein, minä kävin…”, jos on seurana ollut muitakin. Yksinäisyys ei tee sinusta kuitenkaan sen huonompaa. Joskus se parisuhteessa olevakin saattaisi ihan mielellään mennä yksin. Nauti siitä, että saat ihan itse päättää, mitä teet.

Vierailija kirjoitti:

Oma kyyninen kokemus ihmisistä on se, että mitä enemmän pariskunta lässyttää toisilleen, sitä nopeammin suhde päättyy eroon. Enkä veti kaveri, joka oli pusipusi ja halihali kokoajan morsionsa kanssa. Välirikko tuli kuukauden kestäneellä häämatkalla ja pistivät heti palattuaan eropaperit vetämään.

Minulla ihan vastakkainen kokemus. Nuo eläkeläiset puhuvat toisilleen vieläkin kuin vastarakastuneet, kävelevät ulkona käsikädessä kiireettä. Ikänsä olleet yhdessä. Oi kun saavuttaisi saman.

Tuollainen on tosi ärsyttävää. En ymmärrä ihmisiä jotka heittää oman itsensä roskakoriin parisuhteen myötä ja sitten ollaan vaan just tuota "me ajateltiin" ja "meillä sitä ja tätä" Olen ollut naimisissa kohta 12 vuotta, mutta on mulla kokoajan ollut omakin elämä, ystävät ja menot samoin miehellä.

Vierailija kirjoitti:

Oma kyyninen kokemus ihmisistä on se, että mitä enemmän pariskunta lässyttää toisilleen, sitä nopeammin suhde päättyy eroon. Enkä veti kaveri, joka oli pusipusi ja halihali kokoajan morsionsa kanssa. Välirikko tuli kuukauden kestäneellä häämatkalla ja pistivät heti palattuaan eropaperit vetämään.

En tarkoita mitään pusipusi - lässyttämisiä vaan ihan perusarkea ja eloa josta esim somessa mainitaan. Tuntuu että kaikilla kavereilla on se oma rakas, jonka kanssa tehdä asioita, kun itsellä ei tämmöiseen ole mahdollisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Hanki oma.

🤬

Mulla ei jostain syystä tullut sinkkuna mitään kateusreaktioita toisten suhteista. Ajattelin asian niin, että toisten onni ei ole multa pois eikä myöskään ole mitään takuuta siitä, että parisuhde on oikeasti onnellinen, vaikka somessa näyttäisi miltä. Olin onnellinen siitä, että en ainakaan ole huonossa parisuhteessa. Toki kaipasin itselleni kumppania, mutta eivät toisten suhteet lisänneet sitä kaipuuta tai aiheuttaneet katkeruutta. Ajattelin, että kyllä se sopiva ihminen joskus tulee vastaan, vaikka olin sinkkuna elänyt jo 10 vuotta. Tulihan se sitten lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen on tosi ärsyttävää. En ymmärrä ihmisiä jotka heittää oman itsensä roskakoriin parisuhteen myötä ja sitten ollaan vaan just tuota "me ajateltiin" ja "meillä sitä ja tätä" Olen ollut naimisissa kohta 12 vuotta, mutta on mulla kokoajan ollut omakin elämä, ystävät ja menot samoin miehellä.

Etkö oikeasti tee ikinä mitään mainitsemisen arvoista miehesi kanssa? Outoa. Minullakin on omia kavereita ja tekemisiä, samoin miehellä, mutta myös se yhteinen elämä ja väistämättä tulee kuulumisiaan kertoessa usein sanottua että tänä viikonloppuna me tehtiin sitä ja tätä, ja lomalle me ajateltiin lähteä sinne ja tuonne, kun en ole yksin ollut tekemässä ja päättämässä.