Nyky nuoret ovat tyhmempiä, kuin kaksikymmentä vuotta sitten

Aloittajan tekstiä lukiessa ei uskoisi.

Siis jou mul o sentää adduu pääl ei sul varmaa oo mitää merkkiksii lol oox hei vähä cringe?? 😷😭😷😭😀😁😷

Vierailija kirjoitti:

Siis jou mul o sentää adduu pääl ei sul varmaa oo mitää merkkiksii lol oox hei vähä cringe?? 😷😭😷😭😀😁😷

MOT.

Some, pinnallisuus ja huomio on ainoa asia mistä nuoret kiinnostuu

Näin oli kuulemma jo muinaisessa Roomassa.

Höpö höpö! Itse tunne todella mahtavia lapsia ja nyky nuoria.

Tutkimushan ei kerro mitään nuorison älykkyydestä, vaan ainoastaan matematiikan osaamisesta. Erot aiempiin vuosiin voivat johtua mm. koulutuksen tason yleisestä laskusta. Ennen osattiin opettaa (saatiin käyttää tehokkaita opetusmenetelmiä nykyisen kiva-kiva-googlaa-vastaukset-opetuksen sijaan) ja myös vaadittiin enemmän ja näin saatiin parempia tuloksia.

Nykykoulussa oppimistulokset polarisoituvat, eli on aiempaa enemmän sekä erittäin hyviä että erittäin heikkoja laskijoita. Siinä missä toiset ysiluokkalaiset suorituvat jo lyhyen matikan yo-tehtävistä, toiset eivät osaa edes kolmannen luokan oppimäärää. Huonoimmat laskijat löytyvät Ylen jutun mukaan Lapista ja m-muuttajatyttöjen joukosta. Oman arvaukseni mukaan ainakin jälkimmäinen johtuu kyseiseen ryhmään ulkopuolelta (kotoa, uskonnosta ja taustakulttuurista) kohdistuvista vanhakantaisista ennakkouskomuksista.

Onko aloitus jokin surkea trolli vai? Apukoulu...

Nykynuoret on yhdyssana.

Tämäkin tutkimus on huomannut PK-seudun polarisoitumisen. Ote Ylen jutusta:

"Toinen, ja Metsämuurosen mukaan merkittävämpi alueellinen erkaneminen, on tapahtumassa pääkaupunkiseudun sisällä, jossa koulujen välillä on syntynyt merkittäviä eroja matematiikan osaamisen suhteen. Metsämuurosen mukaan tilanne herättää epäilyjä vanhempien koulushoppailusta ja huolia kaupunginosien slummiutumisesta.

– Mikä on se mekanismi, millä Suomessa toisesta koulusta tulee heikompi kuin toisesta? Yksityiskoulujärjestelmä kerää lahjakkaat pois julkisista. Mutta meillä yksityiskoulut eivät selitä näitä eroja, Metsämuuronen sanoo.

Koulujen välisten erojen kasvu näkyy muun muassa siinä, miten kouluarvosanat kuvaavat todellisuudessa osaamisen tasoa.

Tätä tutkittiin vertailemalla sitä, miten eri kouluissa arvosteltiin samoja kokeita. Heikoimmissa kouluissa arvosana on osaamiseen nähden noin yhden arvosanan korkeampi kuin parhaimmin menestyvissä kouluissa.

Tämä sotii pahasti tasa-arvoa vastaa, Metsämuuronen selittää. Toisen koulun matalammat standardit eivät välttämättä haittaa vielä peruskoulussa, mutta erot paljastuvat kyllä pidemmälle mentäessä.

– Jatko-opintoihin hakiessa opiskelija yhtäkkiä huomaakin, että omalla osaamisella onkin hirveän vaikea jatkaa eteenpäin, Metsämuuronen selittää."

Herätys kaikki, joilla on kouluikää lähestyviä lapsia PK-seudulla. Nyt on aika koulushoppailla, ellei halua lastaan heikkotasoiseen kouluun, jossa ei saa enää kunnollista opetusta.

Ennsin pitää määritellä mitä on "lahjakkuuus" ja "pärjääminen".

Olen itse 33v ja lapseni 9v. Lapseni luokalla opiskelivat kertotaulua. Tuntuu että vain he vain käyvivät nopeasti asiaa läpi niin että lapset pääsivät jyvällä mistä on kysymys. Kun minä olin pieni niin meillä pidettiin monta koetta kertotauluista ja lopuksi luokan paras sai siitä diplomin. Muistan edelleen kertotaulun kuin vettä vaan...Tosiaan nykyään lasten ei tarvi muistaa mitään. Ei hyvä juttu ollenkaan.

On tehty myös tutkimus ihan äo-tason laskusta. Karua luettavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Herätys kaikki, joilla on kouluikää lähestyviä lapsia PK-seudulla. Nyt on aika koulushoppailla, ellei halua lastaan heikkotasoiseen kouluun, jossa ei saa enää kunnollista opetusta.

Siellä saattaa törmätä ap:n tasoisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ennsin pitää määritellä mitä on "lahjakkuuus" ja "pärjääminen".

Tällöin voidaaan keskustella asioista asioista ja pohtia mitkä ovaat määräviä tekijöitä minkäkin suhteen.

Jotenkin ollaan "heikompia" eikä kestetä elämän kolhuja samalla tavalla kuin ennen. Sellaista valitusta ja ruikutusta ja lasten ylenpalttista paapomista. 

Miksiköhän korostuu hiukan juuri pk-seutu ja lukeminen rivien välistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennsin pitää määritellä mitä on "lahjakkuuus" ja "pärjääminen".

Tällöin voidaaan keskustella asioista asioista ja pohtia mitkä ovaat määräviä tekijöitä minkäkin suhteen.

Ne onn tekijöitä jotka on otetttava päätelyssä huomioon. Muutoin aivot rakentaaa oikoteitä eriänääisten näennäsikäsitysten mukaaan.