Mihin suomenruotsalaiset nuoret menevät töihin?
Olen työskennellyt Suomessa monissa suuryrityksissä. Yhteystiedot yms ovat yleensä firman intrassa.
Joskus on pistänyt silmään, ettei tuhannen työntekijän yrityksessä ole yhtäkään ruotsinkielistä nimeä, kaikki nimet kantasuomalaisia. Alan ihmisiä valmistuu mm. Åbo akademiasta, ruotsinkielisestä amk:ta ja Hankenista.
Toisellakaan suuryrityksellä ei näkynyt Suomen yksiköllä 500 työntekijän joukossa ruotsinkielisiä. Lähtevätkö suomenruotsalaiset nuoret joukolla Ruotsiin töihin? Suomessa on tosin muutama isohko yritys, jotka on suomenruotsalaisten valtakuntaa. Esimerkkinä Arla Ingman Sipoossa.
Kommentit (14)
Eihän Suomessa ole paljon ruotsinkielisiä. Heistäkin suurella osalla on suomenkielinen nimi.
Aika monella on suomenkielinen nimi. Toisaalta monella äidinkieleltään täysin suomalaisella on ruotsinkielinen nimi. Tuntemani äidinkielenään ruotsia puhuvat ovat töissä sosiaalityöntekijöinä, rakentajina, ajoneuvoasentajana, insinööreinä, opettajina ja perushotajana.
Usein omiin tai perheyrityksiin täällä meilläpäin. Muuten ovat töissä missä suomenkielisetkin. Useat pariutuneet suomenkielisen kanssa ja lapsilla suomenkielinen sukunimi.
Menevät töihin tietenkin sinne, minne koulutuksensa ja osaamisensa perusteella töihin pääsevät.
Myös lääkäreistä osa on suomenruotsalaisia, kuten vasta-aikoihin oli juttu Hesarissa.
Eihän kaikilla suomenruotsalaisilla ole mitään ruotsinkieleistä sukunimeä. Sukunimi muuttuu sukupolvien kasvaessa ja avioliiton myötä.
Ja toisekseen, suomenruotsalaisista tulee suuressa määrin paljon enemmän yrittäjiä ja oman firman omistajia, kuin suomalaisista keskimäärin.
He ovat jo alkujaan saanet sellaisen kasvatuksen omassa perheessään. Heillä on uskallusta ja luottamusta omiin kykyihinsä ja osaamiseen, joten he uskaltavat helpommin ottaa sen riskin, mikä yritystoiminassa aina on.
Lisäksi monet heidän vanhemmistaan ovat jo valmiiksi sivitynneistöä, joilla on tietoa ja taitoa erilaisiin yhteiskunnallisiiin asioihin, myös yrittäjäjyyteen. Heillä on valmiina itseluottamus, ja kyky luottaa tulevaisuuteen.
Ja myös siihen, että jos yhdessä asiassa epäonnistun, voin silti onnistua todella hyvin, jossain muussa.
Mä olen nähnyt Helsingissä firmoja minkä työtekijät ovat sukunimien perusteella 80-90% ruotsinkielisiä
Tuomareita ja juristeja ovat, samoin lääkäreitä yms. Bättre folkia niin et näe heitä sen jälkeen kun pyörit finnejen ympyröissä.
Ikealle, Nordealle, Kappahliin, H&M:ään, Stadiumiin ja Lindexiin menevät kaikki. Nih.
Minä olen ollut töissä Hesburgerissa ja perhefirmassa. Puhun suomea yhtä hyvin kuin ruotsia, ja englanti sujuu myös, siis ei kielivaikeuksia työtä hakiessa.
Niiden perseistä puristetaan ahvenanmaalla rasvaa Taffelin sipseihin nyt kun auringonkukkaöljy on loppu. Uusiutuva luonnonvara.
Asun Pohjanmaan rannikoilla ja ruotsinkielisiä on ihan tavallisissa ammateissa: lastenhoitajana, opettajana, sihteerinä, lääkärinä, keittäjänä, myyjänä, sairaanhoitajana, siivoojana, sähkömiehenä, talonrakentajana jne.
Ei nimen perusteella voi kenenkään äidinkieltä tai muutakaan kielitaitoa päätellä. Mulla on ollut syntymästä asti ruotsalainen nimi, mutta pakkoruotsista huolimatta mun ruotsin taidot on aika olemattomat.
Suurimman osan ei tarvitse tehdä töitä. Saavat isot perinnöt ja vanhemmat ovat varakkaita ja valmistuneilla on osakesalkku ollut vauvasta asti. Niille, joiden tilanne ei ole noin hyvä, on varattuna kiintiömäärä isopalkkaisia virkoja kuntien ja valtion hallinnossa. Ei heidän tarvitse olla työkkärin kiusattavana kuten suomenkielisten.
Fafan firmaan.