Onko kuukausi ilman alkoholia oikeasti muka suurikin saavutus?
Taas lähestyy se kuuluisa tipaton tammikuu, jota monet pitävät jonkinmoisena haasteena, kun tavoitteena on olla kuukausi ilman alkoholia. Onko yleisesti ottaen muka yksi kuukausi monien mielestä joku suurikin saavutus? 😆
Eihän se edes ole mikään haaste jos ihminen ei omaa selkeää alkoholiriippuvuutta.
Kommentit (22)
Tavat pinttyvät helposti. Jos on pidempään tissutellut ja lähipiirissäkin viina virtaa reilummin, niin kuukausi ilman alkoholia voi olla ihmiselle oikeasti saavutus näissä olosuhteissa. Eikä saavutus siinä mielessä, että sinnittelee kuukauden hampaat irvessä siksi, että täytyy vaan siinä mielessä, että oikeasti onnistuu kyseenalaistamaan omia juomatapojaan sekä alkoholin roolia elämässä. Ei tarvitse olla alkoholiriippuvainen, jotta niitä kannattaisi ainakin toisinaan miettiä.
Mä en muista milloin olisin ollut viimeksi edes kahta viikkoa juomatta, kuukausi olisi saavutus.
Nimenomaan tavan katkaisussa on silmiä avaava. Moni järkyttyy niin että alkaa harjoitella raittiutta vakavissaan.
Alkoholi on kyllä semmoinen harha ettei tosikaan jos sitä viikoittainkin käyttää.
Mut jokainen todetkoon nämä itse. Paljon ihmisiä, joita ei selvin päin elämästä nauttiminen kiinnosta, se pelottaa liikaa.
Yleinen vastaus tähän aiheeseen on tyyliin "Ei minulla ole alkoholiriippuvuutta, eikä minun tarvitse myöskään olla kuukautta juomatta".
Tähän olen aina todennut, että ole sitten se kuukausi juomatta, sillä jos et ole alkoholista riippuvainen, niin tuohan on sinulle niin helppoa ettet asiaa suorastaan huomaakaan.
On se sellaiselle jolle päiväkin tuottaa jo tuskaa olla ilman
Olin marraskuussa kolme viikkoa selvin päin, no problem.
On sellaiselle joka juo päivittäin ja hyväksi maksalle, se saa levätä. Itse pyrin pitämään juomattoman joulukuun.
On se joillekin. Hyvä kaikille. Ole toki iloinen, jos et käytä lainkaan tai jotain. Tiedosta ihmeessä, että muiden elämävoi olla erilaista. Fiksu ihminen voi iloita toisen kanssa jostain, mikä on hänelle iso juttu, eikä toitota tuollaisia tyhmyyksiä.
Olen usein miettinyt, että mitä joku oikeasti saa siitä päivittäisestä dokaamisesta. Tai jos vetää vaikka viikonkin putken. Eihän se alkoholi mene enää edes päähän kun toleranssi on taustalla niin paljon nousut. Sillä kittaamisella siinä vaiheessa vältät vaan krapulaa ja saat siitä tinttaamisesta vaan pöhnätilan jossa et ole edes päissään.
Ei se ole ajasta kiinni, vaan siitä kuinka pahasti sitä himoaa.
Kuukausi on lyhyt aika. Tosin jos ei pysty olemaan ilman, niin sitten voi olla vaikeaa.
On se niille, jotka ovat tttuneet juomaan usein.
Olen varmaan ihan tympeä ihminen, mutta en jaksa kuunnella kavereiden juttuja tästä aiheesta. "Olen nyt ollut kolme viikkoa vajaa kaksi vuotta ilman alkoholia! Tunnen vain etten tarvitse sitä!" Minusta se ei ole kiinnostava puheenaihe ollenkaan. t: streittari
Vierailija kirjoitti:
Mä en muista milloin olisin ollut viimeksi edes kahta viikkoa juomatta, kuukausi olisi saavutus.
Mulla tuli just kaksi viikkoa juomatta täyteen. Jatkan vieläkin juomatta olemista. Ei ole mitään tavoitetta mihin asti. Ei oikein huvita juominen. Lähinnä niiden krapuloiden takia. Muutenkin jotenkin ei vaan maistu. Ei tämä juomatta oleminen ole mitään riemua. Viime syksynä olin puolitoista kuukautta juomatta ja sekin oli pelkkää tylsyyttä. Houkuttelevaa olisi saada napit joilla nukahtaisi viimeisen kerran.
Ei, ainoastaan se ensimmäinen kuukausi ilman on.
Kyllä se voi olla ihan sellaisellekin vaikeaa, joka tottunut juomaan pe iltana pari lasia viiniä työviikon jälkeen eikä juuri muuten. Pieni saavutus sekin, ei toki mikään suuri siinä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen usein miettinyt, että mitä joku oikeasti saa siitä päivittäisestä dokaamisesta. Tai jos vetää vaikka viikonkin putken. Eihän se alkoholi mene enää edes päähän kun toleranssi on taustalla niin paljon nousut. Sillä kittaamisella siinä vaiheessa vältät vaan krapulaa ja saat siitä tinttaamisesta vaan pöhnätilan jossa et ole edes päissään.
Se pöhnäkin on parempi kuin ihan selvä olo. Useita päiviä kun juo niin pitää juoda enemmän niin tulee se humala. Krapula on putken jälkeen aivan hirvittävä. Tyhmää ettei siihen saa lääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan tavan katkaisussa on silmiä avaava. Moni järkyttyy niin että alkaa harjoitella raittiutta vakavissaan.
Alkoholi on kyllä semmoinen harha ettei tosikaan jos sitä viikoittainkin käyttää.
Mut jokainen todetkoon nämä itse. Paljon ihmisiä, joita ei selvin päin elämästä nauttiminen kiinnosta, se pelottaa liikaa.
Olen erinäisiä vuosia ollut jo ilman. Eipä siitä elämästä juuri voi nauttia, liikaa porukkaa asuu samassa osoitteessa. Aamuisin ihan hirveä olo ja herätys aina liian aikaisin.
Rehellisempää se on kuin tammikuussa alkavat muut elämänmuutokset, joiden uhotaan olevan pysyviä ja sitten vaikka kuntosaliharrastus hiipuu jo parin viikon jälkeen.
Suurkuluttajalle on. Tuttavani aikoinaan yritti tipatonta tammikuuta mutta menikin eri baariin kuin kantakapakkaansa. Kuoli sitten.