adoptio-odotus

meillä vielä viimenen neuvonta edessä, eli virallisesti ei kait sit vielä odottajia kun kotiselvitystä ei ole vielä tehty, mutta henkisesti odottajia kyllä jo pitkän aikaa

:)

Mitäs olis mielessäsi?

me ollaan myös neuvontavaiheessa.. sueraavana olisi kotikäynti

kovasti tässä ollaan odottaijia vaikka varmuutta lapsen saannista ei

tietenkään ole...

olemme kotimaisessa adoptio-odotuksessa, hakemuksen olemme

lähettäneet maaliskuussa 2007

mitenkäs teillä odotus sujuu? i

itse olen ajoittain kovin kärsimätön tähän odotukseen!!!

Enkä halua sua mitenkään masentaa, mut me ollaan teitä 2 vuotta edellä (2005 jätetty paprut) eikä vieläkään ole mitään selvyyttä asiassa. Tosiaan viimenen neuvonta tänä kesänä, ja sit sen kotiselvityksen aika.

Jonot kotimaisessa on todella pitkät, ja on vaan keksittävä kaikkea jottei ihan pää sekoa odotellessa.



Itselle helpointa on ollut olla miettimättä. Ei mitään vauva sitä ja vauva tätä juttua liikaa. Mä en oikeen vieläkään uskalla ajatella et jonain päivänä..



Todella pitkä ja raskas prosessi.

on vaikea tajuta muiden kuin sen läpikäyneiden.



Mutta kyllä se joskus loppuu! Meillä nyt molemmat lapset kotona ja hengissä selvisimme!

. ja esim. karjalaista geeniperimää toisistaa..

Samaten Suomesta. Ei kai se ulkonäkö tuossa pointti ole? Oleellisempi ero on iässä. Venäjältä ei tule vauvoja lainkaan.

Miksi jonottaa vuositolkulla kotimaasta?

Kotimaisessa adoptiossa saa vauvan. Meille itseasiassa suositeltiin Pelan toimesta kotimaista.



Terv. 4 kirjoittanut

Mietitään sitten toisen kohdalla, jos/kun nyt sen ensimmäisen saamme :)



Terveisin taas 4 ja 2 ja mikä lie oli äskeinen numeroni

Ulkomaisissa 1,5v- max3v.

Ei niitä lapsia saa mistään sen nopeammin.

Mistähän nuo yhden odotusajat ovat kotoisin? Ihan samalla lailla voi ulkomaanadoptiossa vierähtää se viisi vuotta. Kotimaisen lapsen taas voi saada parhaimmillaan paaaljon nopeammin kuin mistään ulkomailta. Se viisi vuotta on se jonossa notkumisen yläraja, ei minimikesto.

Bioäiti on yleensä päihde/huumeongelmainen ja se näkyy.

siinäkin yksi syy kotimaisen valintaan.

Mä uskon että jokainen joka tähän prosessiin ryhtyy, varmasti miettii asiat aika monelta kantilta. :)



T. taas 2, 4 ja mitkä lie numerot

ettei sieltä anneta adoptioon kuin sairaita lapsia. Siksi lapsilla on lakana diagnooseja, jotka ovat enemmän tai vähemmän keksittyjä. Jotta heidät saadaan adoptiovapaiksi ja pois lastenkodeista.

Kotimaan adoptioissa on tilastollisesti eniten ongelmia koska suomessa ei köyhyyden takia tarvitse lastaan antaa pois, eli jälkelle jää alkoholi ja huumeet.



Kotimaasta ei anneta lasta perheeseen, jossa on jo lapsi. Eli toista lasta ei voi ikinä saada suomesta.

että Pela niillä tarkoittaa sitä aikaa, jolloin oikeasti odotetaan lapsiesitystä ulkomailta. Sitä ennen on jo jonotettu neuvontaan, oltu neuvonnassa, jonotettu palvelunantajalla, että lupahakemus lähtee lautakuntaan, jonotettu lautakunnassa ja sen jälkeen palvelunantajalla, että saadaan ohjeita, sitten että saadaan paperit eteenpäin.



Eli tällä hetkellä ihan minimiaika ennen tuohon mainittuun 1,5 - 3 vuoden odotusaikaan pääsyä on 1,5 vuotta. Monella on tuossa vaiheessa, kun ulkomaan odotusaika käynnistyy, prosessia takana jo 3 - 4 vuotta. Eli yhteen laskien todellinen odotusaika on minimissään 3 vuotta, ja koko prosessi voi kestää 6 - 7 vuotta. Se Pelan max 3 vuotta ei muuten voi pitää paikkansa esim. Kiinan kohdalla.



Kotimaan adoptiossa odotusajan laskeminen käynnistyy ekasta neuvonnasta.

Te jotka olette ollette jättäneet hakemuksen 2005. Montako neuvontaa teillä on yhteensä?

Jokaiselle kerralle oli ilmeisesti jokin tehtävä? Millaisia oli viimeisten kertojen tehtävä aiheet?

Kerrotaanko teille kun lapsen saanti on lähellä vai tuleeko ilmoitus siten, että lapsen saa muutaman päivän sisällä?

Missä päin asutte? Jos keskustelupalstoihin voi luottaa niin tuntuu odotusajat

vaihtelevan asuinpaikkakohtaisesti ja tietysti muutenkin.



Olitteko missään vaiheessa ajatelleet vaihtaa kansainväliseen jos vaikka odotusaika olisi lyhyempi?

Ette tietysti vaihda enää kun odotus jo niin loppusuoralla. Toivottavasti saatte jo pian lapsukaisenne!



Yritän itsekin tehdä monenlaisia asioita, jotta ajatukset eivät olisi koko ajan lapsessa. Mutta mahdotonta se tuntuu olevan!

Nyt kun kotikäynti lähestyy asiaa miettii taas alati. Ja kun lukee palstoilta että jotkut saavat kotimaisen adoption kautta lapsen noin kolmessa

vuodessa niin tuntuu ikävältä jos itse joutuu odottamaan viisi vuotta, puhumatta siitä että ei saisi ollenkaan!