Alakouluissa saa räplätä oppitunneilla kännykkää? Eikö koulut parempaan pysty?

Puhelimen räplääminen tunnilla varmasti haittaa keskittymistä. Ja voi olla suuri syy siihen miksi meidän koululaisten osaaminen laskee kuin lehmän häntä.

Ei missään tapauksessa. Oppilaan ja rokotekieltäytyjäyksinhuoltajansa itsemääräämisoikeutta ei saa loukata näiltäkään osin, vaan kännykkä pitää olla osa oppilaan normaalia elämää, myös veronmaksajien kustantamalla oppitunnilla.

Jos kännyköitä saa räplätä oppitunneilla koulussa, niin mitä muuta voi odottaa työpaikoilla? Sitten ihmetellään, kun duunit ei hoidu, kun omia juttuja räpelletään myös töissä. 

Olisi muuten kiva tietää moniko teistä jättää oman henk.koht.puhelimen suljetuksi työpäivän ajaksi? 

Ennen palkanmaksajan hommat hoidettiin työajalla ja oma elämä vapaalla. Siihen voisi opettaa jo koulussa, tietty.

Meidän muksut eivät saa ottaa puhelinta kouluun mukaan. Koulumatka on n. 200 m, ei autotien ylitystä, riski että matkalla jotain sattuu on pieni. Koulupäivän jälkeen puhelimen voi hakea mukaan samalla kun tuo repun. Ehtivät varmasti räveltää puhelinta koulupäivän jälkeen ihan riittävästi.

Aikuiset näyttää mallia. Olin kesän kahvilassa töissä ja usein sinne tuli pariskuntia tai kaveriporukoita istumaan ja räpläämään puhelimiaan, ei keskustelua, ei mitään. Usein myös näki sellaista että toinen puhui ja toinen oli omissa oloissaan kännykällä. Itse lähtisin menemään jos olisi sovittu kaverin kanssa tapaaminen ja hän käyttäytyisi noin.

Sitten oli vanhempia lastensa kanssa, työnnetään pillimehu ja pulla lapselle ja aikuinen syventyy tuijottamaan kännykkää. Ymmärrän että siellä voi olla jotain tärkeää, pieni hetki itselleen jne. On se vaan tympeän näköistä kun lapsi jutustelee vanhemmalle ja isä tai äiti, usein molemmat tuijottavat vaan luuriaan eivätkä mitenkään reagoi lapseen.

Meidän ala-aste ikäiselle piti ostaa älypuhelin koulun tiettyjen oppituntien takia, ja nyt ne halutaan pois, koittakaa nyt päättää.

Luulisi olleen itsestäänselvää, että kännykän vilkuilu haittaa keskittymistä ja täten myös vaikuttaa negatiivisesti oppimistulokseen. Mutta kiva, että sekin on nyt oikein virallisemmin todettu!

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset näyttää mallia. Olin kesän kahvilassa töissä ja usein sinne tuli pariskuntia tai kaveriporukoita istumaan ja räpläämään puhelimiaan, ei keskustelua, ei mitään. Usein myös näki sellaista että toinen puhui ja toinen oli omissa oloissaan kännykällä. Itse lähtisin menemään jos olisi sovittu kaverin kanssa tapaaminen ja hän käyttäytyisi noin.

Sitten oli vanhempia lastensa kanssa, työnnetään pillimehu ja pulla lapselle ja aikuinen syventyy tuijottamaan kännykkää. Ymmärrän että siellä voi olla jotain tärkeää, pieni hetki itselleen jne. On se vaan tympeän näköistä kun lapsi jutustelee vanhemmalle ja isä tai äiti, usein molemmat tuijottavat vaan luuriaan eivätkä mitenkään reagoi lapseen.

Käy niin sääliksi noita lapsia, joiden vanhemmat vaan tuijottaa puhelinta. Usein samalla yrittäen muka olla kiinnostunut lapsesta. "Aijaa..... Oho.... No olipa hauska juttu..." ja katse koko ajan puhelimessa. Onkohan tästä tullut uusi, hyväksytty keskustelutapa. Hiton surullista.

Eihän sitä lain mukaan saa ottaa pois, ellei se aiheuta vaaraa. Eli minkäs teet, jos haluat säilyttää työpaikkasi. Onneksi olen lukiossa töissä.

Oi niitä aikoja, kun piti pitää kädet nätisti pulpetin päällä.

Kakarat selailee TikTok-videoita tunneilla. Ei ihme, että Pisa-tulokset ovat laskeneet kuin lehmän häntä. Aivan älytöntä touhua.

Vierailija kirjoitti:

Meidän ala-aste ikäiselle piti ostaa älypuhelin koulun tiettyjen oppituntien takia, ja nyt ne halutaan pois, koittakaa nyt päättää.

No onhan se ihan eri asia käyttää kännykkää opiskeluun kuin selailla jotain someja tunneilla.

Kouluja on kielletty ottamasta puhelimia pois. Tästä on yhden huoltajan valituksen myötä tullut oikeuden päätös.

Aina on riski, että joku valittaa.

Minä olen syntynyt 1983 eli minun peruskoulukoulu-urani aikana kännyköitä ei käytännössä ollut kellään. Tosin 1990-luvun lopussa lellikakarat alkoivat niitä saamaan mutta nehän eivät tietenkään olleet mitään "älypuhelimia". Jos joku oppilas otti kännykän esille tunnin aikana niin opettaja takavarikoi sen heti eikä siinä ollut kellään mitään vastaan valittamista. Jos oppilas urputti niin siitä seurasi sitten mahdollisesti jatkotoimenpiteitä.

Jos kännyköitä olisi silloin ollut yhtä paljon kuin nykyään, ja jos niiden käyttöön ei olisi koulussa puututtu, niin minä ja kaikki muut olisimme räplänneet niitä jatkuvasti emmekä olisi keskittyneet opetukseen lainkaan. Tuohon aikaan opettajilla oli kuitenkin vielä auktoriteettia ja tarvittaessa he pystyivät poistamaan oppilaan luokasta voimakeinoin. Nykyäänhän sitä ei saa tehdä. Lisäksi minä olen vielä sitä sukupolvea joiden vanhemmat kasvattivat lapsiaan eivätkä antaneet niiden juoksennella yötä myöten teillä tietämättömillä (kuten nykyään). Meille siis kuri ja rajat tulivat jo kotoa, tosin olihan minunkin aikanani niitä "kovia jätkiä" jotka pistivät opettajille vastaan niin kauan kunnes muita oppilaita ei enää ollut ympärillä. Sitten he olivatkin yksin p*skat housussa opettajan edessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän ala-aste ikäiselle piti ostaa älypuhelin koulun tiettyjen oppituntien takia, ja nyt ne halutaan pois, koittakaa nyt päättää.

No onhan se ihan eri asia käyttää kännykkää opiskeluun kuin selailla jotain someja tunneilla.

No olisi se valvonta opettajalle paljon helpompaa, jos koko kännyköitä ei saisi tuoda kouluun. Nyt pitäisi sitten yksitellen kiertää valvomassa, mitä se lapsi kännykällä tekee. Meidänkin piti tosiaan aikanaan ostaa lapselle puhelin ihan vain koulun takia, eläköön Suomi.