Oliko esim. 1710-luvulla tai 1960-luvulla osaajapula?
Yritykset kaipasivat 1700-luvulla varmaan jotakuta kehittämään höyryteknologiaa tai sähköä. 1960-luvullakin osaajia oli mitättömän vähän.
Kommentit (18)
Minä olen perustamassa aikamatkailuun keskittyvää yritystä. Kaipaan osaajaa joka keksisi aikakoneen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen perustamassa aikamatkailuun keskittyvää yritystä. Kaipaan osaajaa joka keksisi aikakoneen.
Siinä on työllistäjä ei ilman osaajia. Selvästi työttömien vika. Valtion pitää hommata osaajia.
Suomi oli 1700 luvulla feodaaliyhteiskunta, jossa oli selkeä jako rikkaan eliitin ja köyhän kansan välillä.
Ihan niin kuin nytkin.
Luulen, että silloin on tekijöitä enemmän koulutettu työn ohessa. Nykyään pitäis olla valmiiksi huippuosaaja, ettei firman tarvi käyttää koulutukseen aikaa ja rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen perustamassa aikamatkailuun keskittyvää yritystä. Kaipaan osaajaa joka keksisi aikakoneen.
Hello this is man from amerika, I buy it with trillion dollar.
No 1700-luvulla totta kai vähemmän, koska asiantuntija-aloja oli vähän ja niihinkin kouluttautuminen ei vienyt pariakymmentä vuotta.
Mutta kyllä siihenKIN aikaan kovan luokan ammattilaiset kuten taiteilijat, arkkitehdit ja tiedemiehet olivat kansainvälistä sakkia ja liikkuivat ainakin Euroopan sisällä, enin opiskelemaan ja sitten erilaisten tilaustehtävien perässä maasta ja kuningashuoneesta/yliopistosta toiseen.
Noiden osaajien kannalta se myös oli niin, että kunnolliset työtehtävät/maksukykyiset tilaajat olivat harvassa. Jotain palatseja ja tuomiokirkkoja oli rakenteilla aika vähän...
Osaajia on tarvittu aina ja kaikkialla. Yritykset eivät vain ennen olleet keksineet vinkua, että heille jotenkin kuuluisi saada sellaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen perustamassa aikamatkailuun keskittyvää yritystä. Kaipaan osaajaa joka keksisi aikakoneen.
Hello this is man from amerika, I buy it with trillion dollar.
I will sell. Tis is veri tiffikult tesision but I will sell.
1918 kirjoitti:
Suomi oli 1700 luvulla feodaaliyhteiskunta, jossa oli selkeä jako rikkaan eliitin ja köyhän kansan välillä.
Ihan niin kuin nytkin.
Huokaus. Menepäs persu takaisin koulun penkille. Feodaalijärjestelmää ei enää 1700-luvulla ollut voimassa juuri missään päin Eurooppaa eikä Suomessa sitä ollut koskaan
Suomi ei ole koskaan ollut feodaaliyhteiskunta.
1710-luvulla oli miehistä pulaa, todellakin. Neljännes väestöstä oli kuollut katovuosissa ja 1700 alkanut Suuri Pohjan sota oli vienyt kymmeniä tuhansia miehiä pois maasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ei ole koskaan ollut feodaaliyhteiskunta.
1710-luvulla oli miehistä pulaa, todellakin. Neljännes väestöstä oli kuollut katovuosissa ja 1700 alkanut Suuri Pohjan sota oli vienyt kymmeniä tuhansia miehiä pois maasta.
Selvästi oli osaajapula. Jonkun olisi pitäny kehittää konetuliaseet ja atomipommit Ruotsin armeijalle. Jos tämä osaajapula olisi ratkaistu, asiat olisivat olleet toisin.
Varmasti joillain aloilla on aina ollut osaajapulaa.
Nykyisin vain tahtoo olla, että niin monissa töissä tarvitaan niin paljon osaamista.
Aikaisemmin oli niin paljon enemmän vähän yksinkertaisempia töitä tarjolla.
Tuohon aikaan oli enemmän fyysisiä ammatteja, joihin oppi parhaiten työssä. Nyt kyseiset ammatit on pitkälti koneellistuneet.
Varmaan kannattava talonpito on ollut kovaa monipuolista ammattitaitoa vaativaa työtä. Aina siinä yksittäinen työvaihe on helppo, mutta kokonaisuutena tekemätön paikka vaikka saisi vähän harjoitellakin.
Tottakai siihenkin aikaan työntekijät oli jotkut toisia parempia. Ihan lähtien siitä, että toiset huolehti karjasta paremmin,tunnisti eläinten sairaudet, osasi hoitaa eläimiä, ruokkia, hoitaa vammoja. Toisten viljelykset oli parempia, paremmilla paikoilla, osasivat suojata paremmin jne. Taloudenpidossa oli toiset etevämpiä: teki parempaa ruokaa, osasi nyhjäistä tyhjästä yms. Jotkut osasi käsitellä hevosia paremmin ja hevoset pysyi terveempinä ja elivät pidempään.
Ihan samalla tavalla sen ajan yhteiskunnassa oli eri tasoista osaamista ja toiset oli vaan etevämpiä hommissaan kuin toiset.
60-lukuhan oli suomalaisen muotoilun kulta-aikaa. Kansainvalisia palkintoja suorastaan satoi. Silloin oli osaajia, nyt ei.
60-luvulla suomalaiset työttömät muuttivat Ruotsiin, jolloin Suomen työttömyysprosentti oli mitättömän pieni. Nykyään työttömät eivät muuta edes naapuripitäjään töiden perässä, joten virolaiset muuttavat tänne ja Viron työttömyysprosentti on mitättömän pieni. Oi aikoja.
1700-luvulla ei jostain sähköstä osattu uneksiakaan. Silloin oli kyllä Suomessa pula miehistä, yleisesti.