Miten turrutitte itsenne erohetkellä?

Olin shokissa pitkään ennen eroa. En tuntenut mitään. Voitko mennä hotelliin tms...

Ratkaiseva hetki voi tulla täysin yllättäen. Jos erosta on aivan varma, siihen pystyy ihan yhtäkkiä. Se on kamalaa. Mutta sitten se on menoa. Aivan kamalaa voi olla aluksi, mutta jostain se riittävä turtuminen vain nousee viemään eteenpäin. Tsempit.

Hain mielialalääkkeet. Ei ollut varsinaista masennusta kuitenkaan.

Ensin sain mietoja rauhoittavia. Niitä otin kun alkoi ahdistaa kun kuulin miehestä.

Siitä kohta hain ne mielialalääkkeet ja ne oikeasti turrutti tunteet. Kaikki tunteet mutta se oli sillä hetkellä vaan hyvä. Söin niitä puolisen vuotta.

Lopetus oli kyllä ihan hirveää ja vieroitusoireet eli ns aivosähköiskut kesti parisen kuukautta eli poikkeuksellisen kauan. Silti en kadu että ne aloitin.

Vierailija kirjoitti:

Hain mielialalääkkeet. Ei ollut varsinaista masennusta kuitenkaan.

Ensin sain mietoja rauhoittavia. Niitä otin kun alkoi ahdistaa kun kuulin miehestä.

Siitä kohta hain ne mielialalääkkeet ja ne oikeasti turrutti tunteet. Kaikki tunteet mutta se oli sillä hetkellä vaan hyvä. Söin niitä puolisen vuotta.

Lopetus oli kyllä ihan hirveää ja vieroitusoireet eli ns aivosähköiskut kesti parisen kuukautta eli poikkeuksellisen kauan. Silti en kadu että ne aloitin.

Lääkkeitä en halua. Ennemmin parun yksiössä yksin. Oon muutaman kerran joutunut lähtemään syystä tai toisesta ja aloittamaan elämän lähes tyhjästä. Ei mua pelota mutta olisi hyvä kun ei pystys hirveesti ajattelee tunteita  sillä hetkellä kun pitää toimia.

Alkoholilla olen turruttanut, mutta sitten iskee ahdistus entistä pahempana.

Hki-bkk lento ja taksi varattuna bkk-pattaya  ,siellä parantelin kuukauden erosurujani, jotka tosin hävis jo  lentokentän loungessa ennen lentoa .

Pullo punkkua illassa. Mutta vasta kun lapset olivat nukkumassa. Sen lopetin kyllä kuukauden kuluttua.