Pari "äärimmäisen ensiavun" kysymystä", sotakirurgiaa,...

Ja vaikkapa kysymys 3: onko morfiini yhä nykyäänkin se ensisijainen tai jopa ainoa hätäensiavun kivunpoistaja?

ap

Ensihoidossa morfiinin sukulaisia käytetään, esim. Rapifen. Lisäksi ketamiinia, se vie "aivot narikkaan". Mutta sotaoloissa kentällä taitaa olla näitä perinteisempiä morkkuja. Pistoksena ja tikkareina.

1. Valitettavasti opiaatit ovat edelleen ne helposti saatavimmat ja toimivimmat kipulääkkeet varsinkin sotatilanteessa.

2. Kouristelu tällä videolla johtuu hengityksen estymisestä/pysähtymisestä. Kaikkia syitä kuoleman yhteydessä tapahtuviin kouristuksiin ei tunneta.

3. Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ensihoidossa morfiinin sukulaisia käytetään, esim. Rapifen. Lisäksi ketamiinia, se vie "aivot narikkaan". Mutta sotaoloissa kentällä taitaa olla näitä perinteisempiä morkkuja. Pistoksena ja tikkareina.

Suomessakin on kai nykyäänkin ambulansseissa se perinteinen morfiini käytössä. Tai siis kun kaverini putosi vähän korkealta ja jalasta törrötti luu ulos, niin paikalle tulleet ambulanssimiehet heti ekana pisti piikin suoneen ja ainakin ne väitti että se oli morfiinia. Ja kaveri väitti että se oli nautinnollisinta mitä se on ikinä tuntenut.

Vierailija kirjoitti:

1. Valitettavasti opiaatit ovat edelleen ne helposti saatavimmat ja toimivimmat kipulääkkeet varsinkin sotatilanteessa.

2. Kouristelu tällä videolla johtuu hengityksen estymisestä/pysähtymisestä. Kaikkia syitä kuoleman yhteydessä tapahtuviin kouristuksiin ei tunneta.

3. Kyllä.

Valitettavasti? En usko että se on mikään "valitettavasti" jos kyseessä todella on hätätilanne, siis tilanne jossa kamalan ja harvinaisen onnettomuuden vuoksi ainetta pitää käyttää ihan vain yhden tunnin tai päivän ajan. Opiaatit ovat "valitettavia" sitten jos käyttö jatkuu tuota pidempään, jos niitä käytetään myös muissa kuin kamalissa ja harvinaisissa oloissa, siis myös normaalioloissa.

Vierailija kirjoitti:

Ensihoidossa morfiinin sukulaisia käytetään, esim. Rapifen. Lisäksi ketamiinia, se vie "aivot narikkaan". Mutta sotaoloissa kentällä taitaa olla näitä perinteisempiä morkkuja. Pistoksena ja tikkareina.

Googlasin tuon ketamiinin. Kappas vain! Näköjään todella on olemassa DISSOSIATIIVISIA vähän niinkuin "hätäensiapulääkkeitä".

Opioidit vaikuttavat aivojen mielihyväkeskukseen, aiheuttavat voimakasta mielihyvää. Ja kaipa niillä sitten voi käydä samoin kuin kaikilla muillakin voimakasta mielihyvää aiheuttavilla aineilla eli jos käyttöä jatkaa pitkään niin muodostuu addiktio ja määrää tarvitsee aina vain lisätä ja lisätä.

Mutta dissosiatiiviset lääkkeet taas eivät mielihyväkeskukseen vaikuta vaan ihan vain neurologisesti irtikytkevät aivot niin että ihminen ei tajua mistään mitään. Hurjan kätevää.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensihoidossa morfiinin sukulaisia käytetään, esim. Rapifen. Lisäksi ketamiinia, se vie "aivot narikkaan". Mutta sotaoloissa kentällä taitaa olla näitä perinteisempiä morkkuja. Pistoksena ja tikkareina.

Googlasin tuon ketamiinin. Kappas vain! Näköjään todella on olemassa DISSOSIATIIVISIA vähän niinkuin "hätäensiapulääkkeitä".

Opioidit vaikuttavat aivojen mielihyväkeskukseen, aiheuttavat voimakasta mielihyvää. Ja kaipa niillä sitten voi käydä samoin kuin kaikilla muillakin voimakasta mielihyvää aiheuttavilla aineilla eli jos käyttöä jatkaa pitkään niin muodostuu addiktio ja määrää tarvitsee aina vain lisätä ja lisätä.

Mutta dissosiatiiviset lääkkeet taas eivät mielihyväkeskukseen vaikuta vaan ihan vain neurologisesti irtikytkevät aivot niin että ihminen ei tajua mistään mitään. Hurjan kätevää.

ap

PS. Wikipediassa tuosta ketamiinista lukee että "Ketamiini saa aikaan dissosiatiivisen anestesian". Ja nyt sitten tajusin mitä eroa on erilaisilla anestesiatiloilla. Tai siis ainakin kahdella erilaisella anestesiatilalla.

Usein sitä ajattelee että kun ihminen on anestesiassa niin kaikki hänen elimistönsä "toiminnot" ovat sammuksissa. Mutta arvelen että tuo on sellainen vaikea "täysi anestesia" jossa on vaara että esim sydän pysähtyy tai potilas jostain muusta syystä kuolee, joten tuollaista potilaan aivan täyttä sammuttamista harrastetaan todennäköisesti vain suurissa sairaaloissa.

Joten ilmeisesti helpompi versio tuosta on dissosiatiivinen anestesia. Siinä mikään elin ei sammu, elimistön toimintoja ei hidasteta, vaan aivot vain irtikytkeytyvät. Aivot eivät tajua mitään, tunne mitään, huomaa mitään, tiedä mitään, aisti mitään,... mutta kaikki elimet ovat kyllä ihan täysin hereillä ja aktiivisia. Mitään tuossa anestesiassa ei nukuteta, ei sammuteta, ei hidasteta, vaan aivojen hermostot vain irtikytketään.

Aikoinaan luin ranskalaisten vapaaehtoisten lääkärien työstä 1980-luvun Afganistanin sodassa, siis sodassa jota Neuvostoliitto kävi Afganistanissa. Siellä, kun lääkärit tekivät pitkään kestäviä kirurgisia operaatioita potilaille, niin lääkäreiden piti laittaa koko operaation ajan silmätippoja potilaan silmiin, koska potilaan silmät olivat koko operaation ajan auki. Arvelen tuon johtuvan siitä että käytettiin juurikin yksinkertaista dissosiatiivista anestesiaa. Siis potilasta ei siellä Afganistanin vuoristossa tietenkään voitu kokonaan nukuttaa, joten silmät eivät nukahtaneet. Operaation ajaksi aivot vain irtikytkettiin, mutta silmät ja kaikki muutkin elimet pysyivät hereillä. Ja kun silmät pysyivät hereillä niin ne pysyivät myös auki, jolloin niitä täytyi silmätippojen avulla suojella liialta kuivumiselta.

Sitä en sitten todellakaan tiedä miksei morfiini eli pelkkä kivun poistaminen riitä pitkien operaatioiden suorittamiseen.

Enkä myöskään tiedä onko muitakin eri anestesiatiloja olemassa kuin vain "dissosiatiivinen anestesia" missä aivot irtikytketään ja "täysi anestesia" jossa potilaan koko elimistä sammutetaan. Ehkä sille on hyvä syy miksi juurikin anestesialääkärit ja anestesiahoitajat saavat suunnilleen parasta palkkaa kaikista lääkäreistä ja hoitajista.

ap

Vierailija kirjoitti:

1. Valitettavasti opiaatit ovat edelleen ne helposti saatavimmat ja toimivimmat kipulääkkeet varsinkin sotatilanteessa.

2. Kouristelu tällä videolla johtuu hengityksen estymisestä/pysähtymisestä. Kaikkia syitä kuoleman yhteydessä tapahtuviin kouristuksiin ei tunneta.

3. Kyllä.

Tuota kutsutaan tosiaan vanhanaikaisella nimellä "kuolinkouristukset". Se on osa niinsanottu "kuolinkamppailua".

Jos ihminen on hukkumassa veteen niin keuhkot yrittävät väkisin saada happea jolloin koko kroppa kouristelee jolloin ihminen hengittää keuhkojensa sisään vettä. Mutta jostain kumman syystä kroppa kouristelee usein silloinkin kun kuolinsyy on jokin muu kuin veteen hukkuminen tai muu tukehtuminen.

Joissain sukelluskilpailuissa tuota kouristelua näkee, kun sukeltajat yrittävät väkisin jatkaa sukeltamista ja veden alla pysymistä, vaikka keuhkot hapenpuutteen vuoksi yrittävät automaattisesti väkisin hengittää sisään.  Pienen hetken ajan tuota keukojen hengitysrefleksiä vastaan kamppailemista voi tehdä turvallisesti, mutta jos tekee liian pitkään niin hapenpuute aivoissa käy liian suureksi jolloin sukeltaja menettää tajunsa.