Inhottavaa kun ei voi viettää joulua niin kuin haluaisi (sis. turhaa ruikutusta joulunvietosta)
Tai voin, mutta eläkeikäinen vaikealuonteinen äitini ja ylikiltti luonteeni pitää huolen että koen syyllisyydentunnetta. Haluan olla ihan kahden miehen kanssa enkä lähteä minnekään tai että meille tulee kukaan. Näyttää kuitenkin siltä että äitini tulee meille ainakin pariksi päiväksi. Lisäksi jossain kohtaa on illallistaminen miehen suvun kanssa, paljon ihmisiä ja kiljuvia pikkulapsia. Ajatuskin jo tuo tuskanhien otsalle.
Kommentit (18)
Meillä sama, anoppi on aina meillä jouluna. On hänellä toinenkin poika mutta tämä luistaa vuorovelvollisuudesta sujuvasti olemalla "varattu, reissussa tms" aina.
Viime joulu oli ihana! Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen olimme vain me ja lapset perheineen. Haimme anopin meille vasta joulupäivänä lounaalle koronaan vetoamalla. Vieläköhän niin voisi tehdä??
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, anoppi on aina meillä jouluna. On hänellä toinenkin poika mutta tämä luistaa vuorovelvollisuudesta sujuvasti olemalla "varattu, reissussa tms" aina.
Viime joulu oli ihana! Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen olimme vain me ja lapset perheineen. Haimme anopin meille vasta joulupäivänä lounaalle koronaan vetoamalla. Vieläköhän niin voisi tehdä??
Millä tavoin anoppi joulupäivänä on eri asia kuin anoppi jouluaattona?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, anoppi on aina meillä jouluna. On hänellä toinenkin poika mutta tämä luistaa vuorovelvollisuudesta sujuvasti olemalla "varattu, reissussa tms" aina.
Viime joulu oli ihana! Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen olimme vain me ja lapset perheineen. Haimme anopin meille vasta joulupäivänä lounaalle koronaan vetoamalla. Vieläköhän niin voisi tehdä??
Millä tavoin anoppi joulupäivänä on eri asia kuin anoppi jouluaattona?
Aattona haluamme olla lasten ja lastenlasten kanssa ilman että pitää huomioida häntä koko ajan, huolehtia että lapset ei huuda liikaa, että joku juttelee hänenkin kanssaan, ettei juo liikaa jne (82v)
Joulupäivänä on paikalla vain hän ja me 2. Hiljaisempaa ja helpompaa kaikille.
Ja niin se elämä ja joulut sujuvat ohi toisten tahdon mukaisesti. Sitten joskus 70-80-vuotiaina saatte viettää joulua niinkuin itse tahdotte.
Oikeasti. Nyt jotain rajaa siihen, miten joustatte. Miksi se äidin/anopin tahto on se mihin pitää taipua joka ikinen joulu? Miksei anoppi/äiti voi taipua teidän tahtoonne, vaikkapa edes joka toinen joulu?
Vierailija kirjoitti:
Ja niin se elämä ja joulut sujuvat ohi toisten tahdon mukaisesti. Sitten joskus 70-80-vuotiaina saatte viettää joulua niinkuin itse tahdotte.
Oikeasti. Nyt jotain rajaa siihen, miten joustatte. Miksi se äidin/anopin tahto on se mihin pitää taipua joka ikinen joulu? Miksei anoppi/äiti voi taipua teidän tahtoonne, vaikkapa edes joka toinen joulu?
Haluaisitko itse kökkiä yksin jouluna kun tiedät että muilla on lämmin ja iloinen joulujuhla herkkuruokineen?
Mun on tosi vaikea jättää huonokuntoista vanhusta yksin. Miehen veljelle olen tosi katkera kun ei ole koskaan hoitanut osuuttaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä sama, anoppi on aina meillä jouluna. On hänellä toinenkin poika mutta tämä luistaa vuorovelvollisuudesta sujuvasti olemalla "varattu, reissussa tms" aina.
Viime joulu oli ihana! Ensimmäistä kertaa 25 vuoteen olimme vain me ja lapset perheineen. Haimme anopin meille vasta joulupäivänä lounaalle koronaan vetoamalla. Vieläköhän niin voisi tehdä??
Millä tavoin anoppi joulupäivänä on eri asia kuin anoppi jouluaattona?
Aattona haluamme olla lasten ja lastenlasten kanssa ilman että pitää huomioida häntä koko ajan, huolehtia että lapset ei huuda liikaa, että joku juttelee hänenkin kanssaan, ettei juo liikaa jne (82v)
Joulupäivänä on paikalla vain hän ja me 2. Hiljaisempaa ja helpompaa kaikille.
Sinun miniäsi varmaan valittaa samaa, että joutuu anopin luo joulun viettoon
Vierailija kirjoitti:
Sanotte vaan että on pientä yskää ja lämpöä, ei nyt voi kukaan kyläillä ettekä te voi mennä mihinkään.
Kiltti luonteinen saa omantunnon tuskan jos huijaa eikä vietä joulua . Ainakin mulla iskee syyllisyys , kumpikin vaihtoehto aiheuttaa ongelmia . Toivosin että en olisi niin kiltti luonteinen ja kannan syyllisyyttä teen niin tai näin .
Ystäväni on ratkaissut ongelman vietämällä aina joulut ulkomailla. Tavallisesti matkustaa Espanjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja niin se elämä ja joulut sujuvat ohi toisten tahdon mukaisesti. Sitten joskus 70-80-vuotiaina saatte viettää joulua niinkuin itse tahdotte.
Oikeasti. Nyt jotain rajaa siihen, miten joustatte. Miksi se äidin/anopin tahto on se mihin pitää taipua joka ikinen joulu? Miksei anoppi/äiti voi taipua teidän tahtoonne, vaikkapa edes joka toinen joulu?
Haluaisitko itse kökkiä yksin jouluna kun tiedät että muilla on lämmin ja iloinen joulujuhla herkkuruokineen?
Mun on tosi vaikea jättää huonokuntoista vanhusta yksin. Miehen veljelle olen tosi katkera kun ei ole koskaan hoitanut osuuttaan
Ymmärtäisin kyllä. Joulu on päivä muiden joukossa, ei minua kaikkiin muihinkaan juhliin kutsuta mukaan. Tilanne vaihtelee. Yksinkin voi viettää joulua, niinkuin kaikkia muitakin päiviä. Nauttia niitä herkkuruokia:) Ei tarvitse mitenkään "kökkiä". Juuri noin ajattelemalla katkeroidutte, kun kuitenkaan omakaan olo ei ole hyvä.
Meillä jouluaatto menee juostessa kelloa vastaan. Kehitysvammainen veljeni tulee meille, kuten toinen veljeni perheineen, sekä isäni. Kehitysvammaisen veljeni takia aaton kaikki ohjelma pitää vetää läpi neljässä tunnissa syömisineen, lahjojen jakamisineen ja kahvitteluineen. Ruokakin pitää olla valmiina jo ennen puolta päivää jotta veli ehtii myös asumisyksikköönsä syömään ja saamaan lahjat. Olisi joskus mukavaa viettää joulua rauhassa, ilman kiirettä, mutta nyt mennään näin ja varmasti niin pitkään kuin veli elää. Joulu on veljelle erittäin tärkeä juhla, jota odotetaan koko vuosi. Itsekin olen jouluihminen, mutta haluaisin joskus viettää joulun omilla ehdoillani.
Minä vietin monta joulua passaten koko miehen suvun, en ehtinyt itse nauttia lainkaan. Sitten tuli ero ja seuraavan joulun vietin yksin. Ei sekään kiva. Olispa hienoa, jos joskus pääsisi valmiiseen pöytään.
Kaikesta etu- ja jälkikäteen tulleesta valituksesta huolimatta yksi elämäni parhaista jouluista oli se, kun ensimmäisen kerran oltiin yhtä itsekkäitä kuin kaikki muutkin ja vietettiin joulu perheen kesken kotona. Te muutkin kyllä pystytte siihen!
Huh, vaikka mäkin oon liian miellyttämisenhaluinen niin jossain mullakin onneksi menee raja. En tosiaan ala elää elämääni muiden ehdoilla ja vaatimusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja niin se elämä ja joulut sujuvat ohi toisten tahdon mukaisesti. Sitten joskus 70-80-vuotiaina saatte viettää joulua niinkuin itse tahdotte.
Oikeasti. Nyt jotain rajaa siihen, miten joustatte. Miksi se äidin/anopin tahto on se mihin pitää taipua joka ikinen joulu? Miksei anoppi/äiti voi taipua teidän tahtoonne, vaikkapa edes joka toinen joulu?
Haluaisitko itse kökkiä yksin jouluna kun tiedät että muilla on lämmin ja iloinen joulujuhla herkkuruokineen?
Mun on tosi vaikea jättää huonokuntoista vanhusta yksin. Miehen veljelle olen tosi katkera kun ei ole koskaan hoitanut osuuttaan
Täh, kai se miehen vali saa viettää joulunsa just niin kuin tahtoo. Itsellesi voit olla katkera kun pistät muut itsesi edelle.
Kyllä minä nyt olen kateellinen äidillesi, kun on onnistunut kasvattamaan sinusta noin kiltin ja tottelevaisen. Minun lapseni oppivat sanomaan "ei" viimeistään kolmevuotiaina.
Itse olen äiti ja mummo ilman puolisoa! Ihan nautin joulusta yksin ja joulupyhistä vanhana. Toivon vain vuokratalossa on joulu sauna? Joka kruuna jouluni.Hieman tietysti harmitaa autotomana en pääse haudalle: Honkanummi ja Malmin hautausma. Mutta sytytän pois meneille kyntilän lyhtyyn ja sydämeeni.. Puhukaa oikeasti ihmisille jotka tunnette rasiteeksi:Asioista niiden oikeilla nimillä! Nostakaa kissa pöydälle asiat kasvotusten esille: Oli edessänne äiti,mummo,anoppi tai tai ystävä,serkun kummin kaimat?Niin jokainen saa vietää rauhalisen hyvän joulun ajan omiensa kanssa tai yksin.
eiköhän käsiin räjähtämässä oleva koronatilanne hoida homman.
Minä olen myös kutsunut aattona suvun yksinäiset joulupöytään, aika harvoin tulee vastakutsua. Opettakaa nyt kaikki jälkikasvullenne sellainen yleinen hyvä tapa, kuin Vuoroin vieraissa käydään. Selkeästi tämä toimiin hyvän kasvatuksen saaneilla henkilöillä ja toisin päin. Tietysti, jos ei halua tavata jotain henkilöä, niin sitten ei kutsua kuulu, mutta eipä sitten jatkossakaan tarvitse näitä kestitä. Ja vink vink tarjoilut saa tilattua valmiina, ei kaikkea tarvitse itse vääntää, eli sellaistakaan tekosyytä kuin kiire tai osaamattomuus, en hyväksy.
Sanotte vaan että on pientä yskää ja lämpöä, ei nyt voi kukaan kyläillä ettekä te voi mennä mihinkään.