Kristinusko: kuuluuko ihmisen olla onnellinen maailmassa?
Kuuluuko olla onnellinen maailmassa vai pitääkö huolestua jos on onnellinen syntisessä maailmassa?
Kommentit (15)
Kyllä kai kristitty voi olla onnellinen maailmassa. On paljon aihetta iloon: Jumalan rakkaus, pelastus - tietää, että on Jumalan kämmenellä ja pääsee Taivaan kotiin Jeesuksen sovitustyön ansiosta. On kaunis Jumalan luoma luonto, monet lähimmäiset ovat kivoja, voi palvella Jumalaa ja lähimmäisiä lahjoillaan.
Ehkä se maailmaan rakastuminen on eri juttu, eli se vanha totuus, että me kristityt "olemme maailmassa mutta emme maailmasta". Ja Pekka Simojown sanoin olemme "kahden maan kansalaisia, jalat mullassa ja sydän taivaassa"!
Kristitylle kuten muillekin voi tulla ja tuleekin yleensä myös koettelemuksia. Mutta Jumala auttaa niissä tavalla tai toisella ja itsekin tietysti tekee sen mitä pystyy, lähimmäistenkin apua voi tarvita. Tämä on täyttä elämää! Oikeastaan erityisesti kristitty voi olla onnellinen, mutta ei ole mitään onnellisuuspakkoa. Myös luonteemme ovat erilaisia, toisille onnellisuus on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko olla onnellinen maailmassa vai pitääkö huolestua jos on onnellinen syntisessä maailmassa?
Synti on kristinuskoisten luoma keinotekoinen käsite, ei kosketa tavallisia ihmisiä. Eli turha mietiskellä tai kysellä moisia.
Synti on kristinuskoisten luoma keinotekoinen käsite, ei kosketa tavallisia ihmisiä. Eli turha mietiskellä tai kysellä moisia.[/quote]
Syntikäsitys on monessa uskonnossa
Jumala vihaa sitä, joka maailmaa rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.
Joh.12:25
Miten te hihhulit jaksatte tuota paskaa?
No, ei ole minulta pois. Minä nautin tästä ainoasta elämästäni häpeilemättä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko olla onnellinen maailmassa vai pitääkö huolestua jos on onnellinen syntisessä maailmassa?
Synti on kristinuskoisten luoma keinotekoinen käsite, ei kosketa tavallisia ihmisiä. Eli turha mietiskellä tai kysellä moisia.
Pidätkö siitä, jos läheisesi tai vieraat ihmiset valehtelevat sinulle, niin että siitä koituu sinulle monenlaista haittaa? Tai omaisuuttasi viedään, fyysistä ja henkistä koskemattomuuttasi ei kunnioiteta? Nämä kaikki ovat syntiä. Eli väärää toimintaa toista ihmistä kohtaan. Osa on myös laissa sanktioituja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko olla onnellinen maailmassa vai pitääkö huolestua jos on onnellinen syntisessä maailmassa?
Synti on kristinuskoisten luoma keinotekoinen käsite, ei kosketa tavallisia ihmisiä. Eli turha mietiskellä tai kysellä moisia.
Pidätkö siitä, jos läheisesi tai vieraat ihmiset valehtelevat sinulle, niin että siitä koituu sinulle monenlaista haittaa? Tai omaisuuttasi viedään, fyysistä ja henkistä koskemattomuuttasi ei kunnioiteta? Nämä kaikki ovat syntiä. Eli väärää toimintaa toista ihmistä kohtaan. Osa on myös laissa sanktioituja asioita.
Siirsit maalitolppia, huomasitko?
Syntiä ei ole olemassa mutta rikoksia tms vääryyksiä taas on.
Syntiä on se, jos ei ole onnellinen maailmassa. Maailman ja ihmiset on luonut Jumala – eikö se riitä? Ihmisen keho on Herran temppeli jne. Jos Jumalakin on niin paljon maailmaa rakastanut, että antoi ainoan poikansa sen tähden, eikö ihmistenkin pidä silloin maailmaa rakastaa?
Jeesus ei vaikuttanut olleen maailmassa kauhean onnelline.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuluuko olla onnellinen maailmassa vai pitääkö huolestua jos on onnellinen syntisessä maailmassa?
Synti on kristinuskoisten luoma keinotekoinen käsite, ei kosketa tavallisia ihmisiä. Eli turha mietiskellä tai kysellä moisia.
Pidätkö siitä, jos läheisesi tai vieraat ihmiset valehtelevat sinulle, niin että siitä koituu sinulle monenlaista haittaa? Tai omaisuuttasi viedään, fyysistä ja henkistä koskemattomuuttasi ei kunnioiteta? Nämä kaikki ovat syntiä. Eli väärää toimintaa toista ihmistä kohtaan. Osa on myös laissa sanktioituja asioita.
Siirsit maalitolppia, huomasitko?
Syntiä ei ole olemassa mutta rikoksia tms vääryyksiä taas on.
En siirtänyt. Mutta tarkennan: kaikki toiseen ihmiseen kohdistunut vääryys on syntiä, lieväkin, vaikka se ei täytä lain sanktioiden kriteereitä. Esim. jo toisen lievä haukkuminen selän takana on syntiä, vaikkei haukkumisen kohde saisi sitä ikinä tietää eivätkä lain sanktioiden kriteerit täyttyisi.
Jopa toisen haukkuminen omassa mielessä on syntiä. Idea on se, että vaikka toiset ihmiset eivät näe tai kuule, niin Jumala näkee. Koska Hän on Rakkaus, niin Hän ei halua meidän käyttäytyvän rakkaudettomasti toisiamme kohtaan. Ja koska rakkaudettomuus mädättää myös itseämme. Eihän kukaan tähän pysty, siksi tarvitsemme Jeesuksen sovitustyötä ja anteeksiantoa.
Vierailija kirjoitti:
Jeesus ei vaikuttanut olleen maailmassa kauhean onnelline.
No ei. Ehkä onnellisuus ei ollut Hänen ykkösprioriteettinsa. Hän kulki ristin tien, Hänellä oli sovituksen tehtävä. Hän ei elänyt itselleen mieliksi. Mutta Hän rakasti paljon ihmisiä ja rakkaus on onnea. Hän myös paransi ihmisiä, mikä oli varmaan mahtavaa kaikille. Hän iloitsi välillä esim. joidenkin uskosta vaikka myös tuskastui porukoiden kovapäisyyteen.
Hyvä kysymys on sekin, haluaako kokea onnellisuutta vai mielekkyyttä. Ehkä niitä voi kokea molempia, yhtä aikaakin tai välillä enemmän toista. Vaikka kärsii, voi kokea mielekkyyttä, jos kärsimys vie toivottua tavoitetta kohti. Esim. kristitty kokee olevansa Jumalan johdatuksessa.
Jos saa onnellisuutta synnistä, niin on syytä olla huolissaan.
Jos saa onnellisuutta Jumalan luomista ja Jumalan tahdon mukaisista asioista (luonto, luovuus, lähimmäisten kanssa ajan viettäminen, avioliiton ilot, ruoka, liikunta, auttaminen jne.), niin sehän on hyvä. Niistä pitää olla kiitollinen.
Mutta (otsikkoon viitaten) ei ihmisen kuulu olla onnellinen. On ihmisiä, joiden lähes koko elämä on kärsimystä vaikka jonkun sairauden takia.
Raamatussa opetetaan, että uskovaisen ei tule ns. kiinnittää sydäntään mihinkään katoavaan (sinänsä hyväänkään) asiaan, vaan sydämen tulee olla Jumalassa. Kaikesta muusta pitää luopua viimeistään maallisen elämän päättyessä, monista asioista jo ennen sitä, elämän varrella.
"Minun onneni on olla Jumalaa lähellä", psalmissa 73 sanotaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Tässä absurdistisessa pellemaailmassa elämän merkitys täytyy näemmä rakentaa aivan itse.
Joka elämäänsä rakastaa, kadottaa sen; mutta joka vihaa elämäänsä tässä maailmassa, hän on säilyttävä sen iankaikkiseen elämään.
Joh.12:25