Infektiotautien professori: SI-YLILYÖNTI

Tekikö Suomi ylilyöntejä sikainfluessavalmisteluissa?



Suomi on tehnyt useita ylilyöntejä H1N1-pandemiaan valmistautumisessa. Noin arvioi Helsingin yliopiston infektiotautiopin professori Heikki Peltola, jonka mukaan esimerkiksi koko kansan rokottaminen H1N1-rokotteella on tarpeetonta, koska tauti on osoittautunut lievähköksi.



– Kannatan lämpimästi, että riskiryhmät rokotetaan ja vieläpä kahteen kertaan. Virus muuttaa kuitenkin koko ajan muotoaan, joten ei tiedetä, kuinka hyvin rokote suojaa taudilta. Tilanne olisi lailla erilainen, jos tauti olisi vakava. Nyt liipaisimen ei tarvitsisi olla kovin herkässä. Taudin lievyys ja massarokotuksen potentiaaliset haitat eivät ole balanssissa, Peltola sanoo.



Peltola kirjoitti aiheesta Lääkärilehdessä 34/2009. Samansuuntaisia ajatuksia esitti infektiotautiopin professori Olli Ruuskanen Tyksistä Helsingin Sanomien mielipideosastolla 26. elokuuta. Ruuskasen mukaan media paisuttelee sikainfluenssaa.



THL:n ylijohtaja Juhani Eskola kummastelee kritiikkiä.



– Rokotesopimus tehtiin STM:n päätöksellä ja senhetkisen parhaan epidemiologisen tiedon pohjalta. Koko väestö voidaan tarvittaessa rokottaa. Päätös siitä, ketkä lopulta rokotetaan, on vasta valmistelussa. Kenelläkään ei vielä ole rokotteen teho- tai suojatietoa. Virus ei ole oleellisesti muuttunut niiltä rakenteiltaan, joihin rokote vaikuttaa. Epidemia on kuitenkin pelättyä lievempi, eikä koko väestön rokottaminen ehkä olekaan tarpeen, Eskola toteaa.



WHO taluttaa Suomea

Peltolan mukaan Suomi noudattaa kritiikittömästi Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksia.





”Kaikki tämä on poliittista peliä, ja valtiolla on varaa tällaiseen leikkiin.

– WHO:kin on langennut ajatukseen, että hengitystie-infektioiden leviämiseen voitaisiin puuttua väestötasolla. Yksilötasolla rokotus ja käsienpesu ovat potentiaalisia keinoja, ja sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa suljetuissa laitoksissa taudin etenemiseen voi vaikuttaa, Peltola sanoo.



Eskola muistuttaa, että WHO käyttää parhaita asiantuntijoita tiedonkeruuseen ja suositusten laadintaan.



– Tietysti meidän pitää kriittisesti harkita, soveltuvatko sen suositukset juuri meille. En näe nyt suurta tarvetta eriäviin mielipiteisiin.



Eskolan mukaan hengitystieinfektioita voi ehkäistä väestötasolla.



– Niin tehdään esimerkiksi jokavuotisen kausi-influenssan vaikutusten vähentämiseksi ja riskiryhmään kuuluvien suojaamiseksi. Peltola tuntee erittäin hyvin myös muita esimerkkejä, kuten hengitysteitse leviävien hemofilustautien tai tuhkarokon hävittämisen rokottamalla.



Viruslääkkeitä tarvitaan riskiryhmille

Täysin perustelematon ajatus Peltolan mielestä on myös se, että viruslääkitys vaikuttaisi taudin leviämiseen väestötasolla.



– Viruslääkityksestä on vähän apua oikein ja riittävän nopeasti käytettynä rajatulle populaatiolle. Lääkettä pitää olla, mutta nyt sitä on hankittu kaikki kalliot täyteen. Itselläni ei ole yhtä ainutta pilleriä kotona.



Eskolan mukaan kyse on riskien minimoimisesta.



– Hankintapäätöksiä tehtäessä tilanne näytti vaaralliselta epidemialta. Emme halunneet, että potilaita jäisi hoitamatta lääkkeen puutteen vuoksi. Syksyllä lääkettä on 2,3 miljoonan sairastuneen hoitamiseksi. Ajatuksena oli, että riskiryhmiin kuuluvat ja vakavasti sairastuneet pitää pystyä hoitamaan. Virus saattaa myös muuttua lääkeresistentiksi, jolloin olemme vain toisen lääkkeen varassa. Tämäkin osaltaan ohjasi ajattelua.



Ensimmäisenä kaatuvat suunnitelmat

Peltolan mukaan sairaanhoitopiirit on pakotettu tekemään suuritöisiä pandemiasuunnitelmia.



– Monet ihmiset ovat raivoissaan suunnitelmista. Vanhan sotakenraalin sanoja käyttääkseni: jos oikeasti kamala tauti tulisi, ensimmäisenä kaatuvat suunnitelmat.





”Jos ei ole vastuuta päätöksenteosta, on helppo sanoa, ettei olisi pitänyt tehdä.

Muutaman sivun suunnitelma pandemian tullessa riittäisi.



– Suunnitelmien teko pitäisi sälyttää epidemiologisesti pätevälle ihmiselle, ei missään tapauksessa niille, jotka nyt ovat olleet puikoissa.



Eskola muistuttaa, että suunnitelmia on tehty yhdessä sairaanhoitopiirien ja johtavien infektioasiantuntijoiden kanssa. Niissä on otettu huomioon eri ammattiryhmien ohjeistus potilaiden diagnostiikan ja hoitoketjujen suunnitteluun, henkilöstön toiminnan uudelleenorganisointi, rokotusten järjestely, lääkelogistiikka ja tiedottaminen.



– Kun asiat on etukäteen mietitty, toimintatapojen sopeuttaminen kovaankin potilaspaineeseen on helpompaa. Nyt tehty työ parantaa valmiuksia muidenkin poikkeavien tilanteiden hoitamiseen. Vasta taudin jälkeen nähdään, onko ammuttu yli vai jätetty jotain tarpeellista tekemättä. Jos ei ole vastuuta päätöksenteosta, on helppo sanoa, ettei olisi pitänyt tehdä, Eskola sanoo.



Heikki Peltola saa mielipiteittensä takia kannustavia soittoja kollegoilta päivittäin.



– Osa ihmisistä on peloteltu lähes kuoliaaksi, vaikka tämä on influenssa influenssojen joukossa.