Kaveripiiristä tuttu mies on kuin sielunkaveri. Kannattaako yrittää?
Olen uskomattoman järkevä ihminen, en flirttaile eikä tällaista kiinnosta mua.
Silti päädyttiin viettää iltaa yhdessä. Outoa on ettei meillä ole mitään kemiaa mut viihdyttii yhdessä hyvin. Aamulla oltiin molemmat sitä mieltä että ehdottomasti nähdään taas. Hän halusi että jään seuraaksi mut lähdin kotiin.
Laitoin viestiä 2 päivän jälkeen hänelle et vaihdetaan puhelinumeroa mutta hän ei halunnut antaa ja sanoi että tämä juttu jää tänään, nähdään myöhemmin. Sanoin sille et laita ihmeessä viestiä sit jos haluat nähdä ja tykkäs viestistä.
Mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Miksi aikuinen 40v mies käyttäytyy noin?
Mä en yleensä odota yhtään mitään keneltäkään enkä juokse ihmisten perässä. Tämä tapaus nyt kyllä iski ja kovaa.
Miksi mulla on käsittämätön fiilis että tästä voisi tulla jotain? Miksi tämä mies avautui minulle kaikesta ja kertoi hyvin henkilokohtaisia asioita? Sanoi että mulle on helppo puhua.
Ymmärrän ettei hän ole kiinnostunut musta mutta silti. (joo olen varmaan idi ootti)
Kommentit (10)
Mihin sä sitä viestiä laitoit, jos sulla ei ole numeroa?
Vierailija kirjoitti:
Mihin sä sitä viestiä laitoit, jos sulla ei ole numeroa?
Mesessä varmaan? Kaikilla ei ole wa aktiivikäytössä
Eräs ystäväni on myös sellainen, että on tosi mukava ja kannustava, jolloin miesten kanssa käy noin. Ikävä siltä kannalta, jos itse on ihastunut, kun joutuu kuuntelemaan toisen naisjutut. Ei ole iästä kiinni, olemme ystäväni kanssa 50+. Mutta en osaa sanoa mikä sinun tapauksessasi on tilanne paitsi siltä kannalta, jos mies on sanonut, että juttu jää tähän niin sitä varmaan kannattaa uskoa, eikä alkaa pommittaa.
Jotkut tykkää valittaa ja katuu sitten jälkeenpäin.
No eikö tuo ole selvä? Et antanut persettä, joten mies päätti, että helpommalla saa muualta.
Jäit friendzonelle, sori.
Kiitä onneasi ettet ole mies. Saisit auttaa kaiken maailman muutoissa ja rempoissa.
Vierailija kirjoitti:
Jäit friendzonelle, sori.
Kiitä onneasi ettet ole mies. Saisit auttaa kaiken maailman muutoissa ja rempoissa.
Saavat ne naisetkin auttaa noissa ja lisäksi vielä lastenhoidossa, jos miehellä on lapsia.
Itselläni on vastaavia, tosi merkityksekkäitä hetkiä jonkun ihmisen kanssa, mutta sitten se toinen katoaakin kokonaan eikä ystävyys jatku. Joku vois selittää, mitä siinä oikein tapahtuu.
Uskomattoman järkevä kyllä tietäis syyn.
Halusi vaan kuuntelijan ja ystävän? Pelkää, että sinä haluat enemmän?
Mulla oli nuorena usein noin. Kuuntelin miespuolisten kavereiden murheita usein tuntikausia. Kun mulle kuulemma helppo puhua, kun oon kuin sisko tai joku muu vastaava neutraali sukulainen. Toisaalta ajattelin itsekin yleensä samalla tavalla heistä. On mulla nytkin yksi tuttu nuori mies, joka soittaa mulle toisinaan pitkiä puheluita, kun on oikein ahdistunut elämäänsä. Onneksi mies ei ole mustasukkainen