Lue keskustelun säännöt.
Syy, miksi 90-luvulla syntyneiden mielestä ei ollut erityislapsia heidän luokillaan
30.09.2021 |
Silloin tuli kuhinalla pienluokkia ja niille pääsi aika helposti, jos oli vähänkin jotain neurologista. Nettiä ei kuitenkaan ollut.
Poikani kävi ala-asteen pienluokassa, vähitellen integroituen normaaliopetukseen. Viesti, että pärjää hyvin normaalissa opetuksessa, tuli opettajilta, samoin ehdotus erityisopetuspäätöksen purusta, koska opettajat olivat sitä mieltä, että jatko-opintoihin pääsy voi vaikeutua. Integroituna loppuun saakka oli käsityö ja liikunta, koska motoriikassa oli vaikeuksia (käsityössä yleispuolella oli myös hankala ope, mutta hän oli sitä kaikille ja eläkkeellejääntiä odotti vähän jokainen), mutta sitäkään ei mainittu todistuksessa, sai niistä vain sitten seiskan todistukseen. Yläasteella ei osa luokkakavereista edes tiennyt, että se hiljainen keskitason oppilas, huippuhyvä matikassa, oli lievästi autistinen. Häntä pidettiin vain hiljaisena ja vetäytyvänä.
Kommentit (6)
Höiriköt tungettiin 80-luvulla tarkkikselle ja häiriköksi laskettiin totta kai myös adhd-lapsi joka ei osannut keskittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli niitä erityislapsia ihan tavallisilla luokilla 80 ja 90 luvuilla. Käyttäytymiseen vaan oli tiukemmat normit, eikä nykyisen kaltaista häsläystä tai luokassa vaeltelua sallittu.
Vierailija kirjoitti:
Höiriköt tungettiin 80-luvulla tarkkikselle ja häiriköksi laskettiin totta kai myös adhd-lapsi joka ei osannut keskittyä.
Erityislapsi ei ole sama kuin adhd, eikä adhd tarkoita automaattisesti häirikköä. Häirikkö voi olla ihan neurologisesti normaalikin. Erityislapsi voi olla esim. täysin syrjään vetäytyvä, joka ei puhu mitään, vaikka osaisi, mutistinen esim.
Mä aloitin koulutaipaleeni 1984, ja oli häiriöitä. Mutta ei ollut kauaa, kun joutuivat tarkkikselle, nykyistä ymmärryskulttuuria ei vielä tuolloin (onneksi) ollut. Me muut saatiin työskentelyrauha, ja häirikkö toivottavasti apua omiin ongelmiinsa. Muuten vaan hitaat oppijat pistettiin apuluokalle, hyvä niin. Ei tarvinnut joka asiassa edetä heikoimman tahtiin.
Meidän koulussamme ei ollut yhtään oppimishäiriöistä tai erityislasta. Mielestäni silloin saa vääristyneen kuvan ihmiskunnasta. Pitäisi olla myös erilaisia joukossa. Tulee myöhemmin shokkina, kun kaikki eivät olekaan fiksuja.
Ap tässä tarkoitan sitä, että nettiä ei ollut niin laajassa käytössä ja keskustelupalstoja oli vain vähän, joten sellaista ei tullut tietoon, jos ei ollut lähipiirissä ja lievimmät tapaukset eivät aina ulkopuolisille näy.
80-luvulla taas oppivelvollisuudessa saattoi saada vapautuksen vamman perusteella, oppivelvollisuus kaikille on niinkin uusi laki kuin vuodelta 1986. Omalta luokaltani muistan kyllä hypervillejä oppilaita 70-luvulta, yhden tytön ja yhden pojan. Luokallani ekaluokalla oli 29 oppilasta.