Subjektiivinen päivähoito-oikeus

kun kerran on jo laitoksessa paljon notkunut. Vuoden päästähän on joka tapauksessa eskari.

sillä jos lapsi on ollut noin monta vuotta päiväkodissa, luulisi vanhempien jo sisäistäneen käsitteen "subjektiivinen päivähoito-oikeus", sellaista kuin subjektiivinen päivähoito taas ei ole olemassakaan.

Mutta itse asiaan: tietysti pidät isomman lapsen päiväkodissa, jos niin haluat. Eikä siitä tarvitse sen kummemmin neuvotella siellä päiväkodissa, eikä edes mitenkään erikseen ilmoittaa. Lapsi jatkaa ihan niin kuin ennenkin, ei sun tarvitse tehdä tiliä teidän perheen asioista kellekään, jos et halua. Jos päiväkodista erikseen kysyvät, voit ilmoittaa, että lapsi jatkaa kuten ennenkin.

Meillä ei ole aikaisemmin ollut kuin tämä yksi lapsi ja päivähoito-oikeus on tullut työn kautta. En ole aikaisemmin edes ajatellut semmoista asiaa kuin "subjektiivinen päivähoito-oikeus". Siksi kysynkin täältä neuvoa, että osaisin hakea lisää tietoa. Kokeilin laittaa tätä googlen hakuun, mutt sivulle tuli vain keskusteluja siitä kuinka lasta ei pitäisi viedä päiväkotiin ja tämä oikeus pitäisi kokonaan lakkauttaa. Mitään kunnollista sivustoa, jossa olisi kunnollista asiatietoa en löytänyt. Onko tälle sanalle "subjektiivinen päivähoito-oikeus" olemassa jotain vastinetta, jota kannattaa kokeilla?



Ja siis itse olen ymmärtänyt, että tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus on nimenomaan oikeus päiväkotiin, vaikka toinen vanhemmista on kotona. Siihen halusin juuri saada selvyyttä: onko meillä tämmöinen oikeus?



Jos lapsi jatkaa vain noin normaalisti, niin kuinka päiväkotimaksut määräytyy? Lasketaanko ne edelleen normaalisti perheen tuloista niinkuin ennenkin?

Riippuu kuitenkin vähän kunnasta ja päiväkodista miten siihen suhtaudutaan. Meidän kohdalla tuli paskaa niskaan ihan kunnolla ja lopulta homma tehtiin niin vaikeaksi että hoito täytyi lopettaa. Lasta siirrettiin paikasta toiseen, ei annettu olla samassa ryhmässä kavereiden kanssa (ryhmäkokoon vedoten) ja laitettiin 4-vuotias vauvojen ryhmään.

Sillä, miten päiväkodin henkilökunta asiaan mahdollisesti suhtautuu, että lapsi jatkaa päivähoidossa vaikka äiti olisi kotona, ei ole MITÄÄN merkitystä sille, että päiväkotipaikan tosiaankin saa pitää niin halutessaan.

tarkoittaa sitä, että jokaiselle lapselle on kunnan järjestettävä hoitopaikka, mikäli he sitä tarvitsevat. Ei ole olemassa mitään listaa hyväksytyistä syistä, miksi lapsi tarvitsee hoitopaikan, vaan se riittää, että tarvitsee. On hyvin paljon vanhempia, jotka pitävät isomman sisaruksen hoidossa, kun vauva syntyy. Vaikka sitä tuomitaan vastuuttomaksi, niin ei maailma siitä paremmaksi muutu, jos joku vastuuttomuuden pelossa lapsensa kotona pitää. Kaikki on niin tapauskohtaista, että jos teidän perheelle on parempi pitää isompi hoidossa, niin on oikeus tehdä. Lapsi kaipaa hoitopaikkaa ja etenkin niitä hyviä kavereita siellä. Anna lapselle mahdollisuus siihen. Jos hän voisi hoidossa huonosti, se kyllä näkyisi ja sitten kannattaisi pitää kotona. Ei kannata uskoa siihen, mitä toiset tuomitsee vaan tehdä juuri niinkuin oman perheen hyvinvoinnin kannalta on paras, sillä lapset voivat parhaiten, jos perheessä ja vanhemmilla on asiat hyvin ja voivat olla tyytyväisiä elämään.

kun kerran on jo laitoksessa paljon notkunut. Vuoden päästähän on joka tapauksessa eskari.

Näitä laitoksien vastustajia en kerta kaikkiaan ymmärrä. Mikä mielikuva teillä äideillä oikein on laitoksista? Minulle tulee mieleen paljaat, kolkot seinät, syvä hiljaisuus ja pelottava ilmapiiri. MUTTA meidän päiväkoti ei ole tämmöinen, VAIKKA se on laitos. Päiväkodissa on paljon lapsia, kokeneet hoitajat. Seinillä on piirustuksia, hyllyillä erilaisia leluja. Miten voisin ajatella, että tämä "laitos" aiheuttaa jotakin negatiivista lapseni kehitykselle?

Sen sijaan kotona ei ole yhtä kivaa. Naapurissa ei asu yhtään lasta. Kotona leikkikaverina olisi äidin ja vauvan lisäksi ainoastaan kissa. Voisin loputtomiin pelata uunoa ja labyrinttia ja tilata disney channelin telkkariin. Tekisikö tämä hyvää minun sosiaaliselle viisivuotiaalle pojalleni? Mies ehdotti, että hankittais jokin kiva ja opettavainen peli tietokoneelle, jota poika voisi pelata, kun aika käy pitkäksi (matikkalinna ja äidinkielen linna esimerkiksi).

Viime synnytyksestä toipuminen kesti minulla monta kuukautta, koska tikit eivät millään sulaneet ja aiheuttivat kamalaa kipua, joka esti istumisen, autolla, ajon, kävelyn jne. Jouduin melkein koko ajan olemaan sängyllä maaten ja tein ainoastaan pieniä kävelylenkkejä pyykkitupaan tai roskalaatikolla (silloin, kun mies oli kotona ja nekin pelotti mielettömästi, kun joka askeleella pyörrytti ja kuvotti aivan älyttömästi).

Olen neuvotellut kätilön kanssa, että tällä kertaa yritettäisiin välttää välilihan leikkaamista, että toipuminen nopeutuisi. Mutta on silti olemassa se riski, että makaan tämänkin synnytyksen jälkeen viikkoja sängyn pohjalla ja ainoa voimanponnistus keskittyy vauvan hoitamiseen. Minun mielestäni se laitoksessa notkuminen olisi oikein hyvä vaihtoehto sille viisivuotiaalleni. Viisivuotiaani on sitäpaitsi samaa mieltä.

Mikä mielikuva sinulla on päiväkodista?



Jos lapsellasi on sinun kanssasi kurjempaa kuin vieraiden ihmisten kanssa, katso peiliin!

Ottaa isyyslomaa siihen synnytyksen yhteyteen. Ja jos tilanne näyttää heikolta, ehditte palkata isommalle ulkoiluttajan tms.



Meillä isä oli 5 viikkoa lomalla ja hoiti paljon vauvaa, minä olin esikoisen kanssa paljon.



Esikoinen meni sitten muutaman kuukauden päästä naapurien lasten kanssa päiväkerhoon kahdesti viikossa.



Tämä järjestely riitti pari vuotta. Kerhokaverien kanssa sitten leikkitreffejä silloin, kun ei kerhoa ollut.



Ei siihen perheen normaaliin pyörittämiseen yhteyskuntaa tarvitse valjastaa.

jokaisella alle kouluikäisellä on oikeus phpaikkaan lain mukaan

Sillä, miten päiväkodin henkilökunta asiaan mahdollisesti suhtautuu, että lapsi jatkaa päivähoidossa vaikka äiti olisi kotona, ei ole MITÄÄN merkitystä sille, että päiväkotipaikan tosiaankin saa pitää niin halutessaan.

Kun siis kuten aikaisemmin jo sanoin mieheni on matkatöissä. Välillä mies on kuitenkin tullut kotiin 7-päivän työrumban jälkeen (painanut 12h/pvä) ja ollut kotona, kun ollaan pojan kanssa aamulla lähdetty päiväkotiin. Miehellä siis ollut useamman päivän vapaa ennen seuraavaa keikkaa, jolloin on ekat päivät lähinnä levänny ja toipunu, kun työ on kuitenkin fyysisesti rankkaa. Poika on sit päiväkodissa tästä maininnut ja eräs täti tuli sitten minua nuhtelemaan, että "jos mies on kotona, niin hänellä on velvollisuus hoitaa lasta". yritin selittää tilannetta, mutta hän oli kuitenkin sitä mieltä, että päiväkotiin ei ole asiaa, jos toinen vanhemmista on kotona.

Ja siis ennenkuin joku alkaa metelöimään: tein tuolloin 6h/pvä, normaaliin työaikaan työharjoittelua ja jotenkin itse ajattelin, että kun hoitopäivät on muutenkin niin lyhyitä, niin poika voisi olla sen aikaa hoidossa ja mies saa levätä rauhassa.

Mutta siis näin olisi saanut tehdä, vaikka henkilökunta olikin eri mieltä? Kun maksut määräyty kuitenkin melko lailla juuriki sen miehen raataman palkan mukaan, kun itse vaan opiskelin siihen aikaan.

Mikä mielikuva sinulla on päiväkodista? Jos lapsellasi on sinun kanssasi kurjempaa kuin vieraiden ihmisten kanssa, katso peiliin!

Ei se tee minusta huonoa äitiä, kun lapseni viihtyy muiden lasten kanssa, on luova ja leikkisä. Eikä lapsellani ole kurjaa: hän vain kaipaa ikäistään seuraa. Kyllä hän minunkin kanssani viihtyy ja tykkää tehdä asioita.

Sinähän siitä hoitopaikasta maksat, eikö?

Ostat palvelun ja saat vastinetta rahoillesi.

että lapsellasi on asiat paremmin päiväkodissa kuin kotona.



Se ei ole normaalia. Ja se kyllä tekee sinusta äärimmäisen huonon äidin.

Mutta isukki painaa duunia alalla ja työssä, jossa melkein kaikki työkaverit on tällä hetkellä jo lomautettu. Työ on keikkaluontaista eli otetaan vastaan urakka ja tehdään se loppuun. kesto näillä voi olla muutaman päivän tai jopa viikkoja. Ei ole niin pilviin kirjoitettu, että olisi mahdollista saada sitä isyysvapaata sen 5-viikkoa, vaikka siihen olisi minkälaiset oikeudet LAIN MUKAAN. Kun sitten saattaisi huomata jääneensä jo vähän pidemmällekin lomalle perheen kanssa ja talous olisi pohjamudissa eikä ihan vähän.

Ja niinkuin sanoin: meillä ei ole naapurien lapsia. voi kun oliskin. Olen pyytänyt lapseni bestiksen äidiltä puhelinnumeroa ja ehdottanut, että pojat kävisi toistensa luona silloin tällöin kyläilemässä. Mutta aika jäykästi on tää järjestely lähtenyt käyntiin...

Minä siis tosiaan toivoisin, että isukki voisi pitää vapaata vauvan syntymän aikoihin, mutta en luottaisi ainoastaan siihen.

Aloitukseesi on ehtinyt vastata muutama outo vouhkaaja, jotka eivät häköjään osaa ymmärtää lukemaansa, vaan hokevat omaa mantraansa kaiken päälle.



Tietenkin teette niinkuin teidän koko perheen hyvinvoinnille on parasta. Kellekään ei tarvitse selittää mitään, poika saa jatkaa ihan normaalisti.



Voi lyhentää tai vähentää päiviä, jos kaikki meneekin hyvin.

ja teidän on pakko asua juuri noin kehnosti? Kuka pakottaa? Eikö teillä ole mitään sanansijaa omaan elämäänne?

Jos 5-vuotias haluaa mielummin kavereiden kanssa leikkimään kuin nyhjätä äidin ja vauvan kanssa, on muka lapsessa tai äidissä vikaa! : OOOO



Meidän lapsissa on kaikissa nyt sitten (taas, on tätä ennenkin jauhettu täällä : P)jotain pahasti vialla, kun kaverit on ihan ykkösiä sosiaalisille lapsillemme ja hyvä niin. Minun äitiyteni ei siitä mietenkään kärsi. Kaverisuhteet ovat äärettömän tärkeitä lapsen kehitykselle, kuten myös vanhemmat. Vähän perspektiiviä asiaan.



Ap, älä välitä, vaan tee niinkuin teidän perheellenne on parasta.

Tää tyyppi pyörii täällä usein ja vastaa just näitä "olet huono äiti" ja "miehet vihaavat aa-kuppeja". : D

että lapsellasi on asiat paremmin päiväkodissa kuin kotona. Se ei ole normaalia. Ja se kyllä tekee sinusta äärimmäisen huonon äidin.

En kirjoittanut, että lapsellani on asiat päiväkodissa paremmin. Päiväkodin ja kodin välillä on ollut jatkuva hyvä suhde: lapsi viihtyy SEKÄ kotona ETTÄ päiväkodissa. Samalla lailla hän ikävöisi kotiin, jos joutuisi olemaan koko ajan päiväkodissa. Mutta jos hän saisi olla vaikkapa niitä klo.9-14 päivä päiväkodissa, niin kotonakin viihtyisi vähän paremmin (vaikka äiti olisikin synnytyksen jälkeen sängynpohjakunnossa, eikä jaksaisi rakennella lumilinnoja pihalla ja leipoa pipareita). Mitä outoa siinä on? Miksi lapsen pitäisi viihtyä ainoastaan kotona, että minä olisin hyvä äiti? Näinkö se hyvä vanhemmuus lasketaan?

Ja lapsellani on kolmena iltana viikossa harrastustoimintaa jossa itse olen aktiivisena mukana. Teen muiden äitien kanssa talkootyötä että seura saa rahaa. Vien lastani harrastuksiin ja kannustan ja tuen. Kotona luen joka ilta iltasadun. Juttelen lapseni kanssa. Leikin leluilla. Käymme yhdessä uimassa ja kahviossa kahvilla. Askartelemme joululahjoja isovanhemmille ja ystäville.

Kyllä minä siis vietän aikaa lapseni kanssa ja panostan häneen. Mutta hän on siinä iässä, että muutkin lapset kiinnostaa. Ja on eri asia leikkiä äidin kanssa kuin muiden lasten.