Subjektiivinen päivähoito-oikeus
Hei!
Olen vuoden alussa jäämässä hoitovapaalle, kun saamme perheenlisäystä. Kotona meillä on 5-vuotias lapsi, joka on ollut parivuotiaasta saakka samassa päiväkodissa.
Nyt minua sitten mietittytääkin tämä oikeus subjektiiviseen päivähoitoon. Minkälainen oikeus se on? Pitääkö sitä jotenkin hakea hyvissä ajoin ennen tarvetta? Kuinka paljon sitä voisi hakea? Onko mahdollista, että synnäriltä tulon jälkeen vanhempi lapsi voisi kuukauden ajan käydä ihan kokopäiväisesti päiväkodissa (kun itse joudun talvella olemaan kuitenkin vauvan kanssa kotona, enkä luottaisi omaan kykyyni löytää virikkeitä viisivuotiaalle).
Jotenkin on alkanut pelottaa tämä alkava hoitovapaa juurikin vanhemman lapsen takia: hänellä on vahvoja ystävyyssuhteita päiväkodissa ja päiväkoti on hänelle tärkeä paikka. Päiväkodin lisäksi hänellä on myös harrastustoimintaa kolmena päivänä viikossa, mutta se ei ole ihan sama kuin päiväkoti...
Jäin tämän kuun alussa kuukauden pituiselle sairaslomalle ja lapsi on ollut tämän ajan minun kanssa kotona. Olen huomannut, että hän on kovasti ikävöinyt päiväkotiin jo ihan alusta saakka. Meidän lähellä ei asu muita lapsiperheitä eikä siis pihakavereitakaan löydy. Olen vienyt lasta perhekerhoihin (joissa on ollut jotenkin hyvin vaihtelevaa jengiä ja huomattavasti nuorempaa kuin oma lapseni) ja uimahalliin (mutta ujostelee siellä vieraita lapsia ja haluaa, että leikitän häntä). Ollaan kävelty kaupungilla, käyty kirjastossa jne. Mutta lapsi ikävöi kovasti ystäviään päiväkodissa ja kyselee milloin hän pääsee takaisin päiväkotiin.
Nyt siis olen miettinyt, että mitä käy, kun vauva syntyy? Minulla ei ole samanlaista mahdollisuutta etsiä virikkeitä vanhemmalle lapselle ja koska mies on matkatöissä, niin sieltäkään päin en apua saa. Onko meillä oikeus subjektiiviseen päivähoitoon ja kuinka se käytännössä toimii?
Kertokaa, jos tiedätte jotain hyvää asialinkkiä ja omista kokemuksista. Ajattelin ottaa asian puheeksi parin viikon päästä pidettävässä palaverissa päiväkodintädin kanssa.
Kommentit (24)
mielestäni on hyvä, että rutiinit isommalla sisaruksella jatkuvat kuten ennenkin. pikkusisaren syntyminen on kuitenkin niin iso juttu, ainakin meillä on ollut. Tuttu paikka, tutut hoitajat ja leikkikaverit on tärkeitä jo noin isolle lapselle, joten on hyvä että hänen päivänsä jatkuvat kuten ennenkin. Voi pitää vaikka lyhyempää viikkoa/päivää, jos haluaa. Kotona kuitenkin kaikki muuttuu ja äidin huomio ja isänkin on siinä pienessä monta kuukautta, joten isolle tekee hyvää saada tehdä isojen asioita.
ja teidän on pakko asua juuri noin kehnosti? Kuka pakottaa? Eikö teillä ole mitään sanansijaa omaan elämäänne?
Onko muilla ihmisillä todellakin varaa valita ja tehdä sellaista täydellistä työtä kuin juuri he haluavat? Mitä järkeä on lopettaa työnteko juuri kun vauva syntyy? Siis kun isällä ei ole mahdollisuutta oman alansa töihin. Hän on ammatiltaan paperimies eikä sen alan työtä taida kohta enää olla olemassakaan... Hän siis tekee sitä työtä mitä on tarjolla. Nuoren perheen elämä on usein rankkaa selviytymistaistelua. Kyllä me haluttiin lapset ja perhe. Mutta ajat on, mitä on. Viime vuoden ajan työ on ollut koko ajan epävarmaa.
JOS meillä olisi mahdollisuus valita, niin varmasti isukki painaisi normaalia työpäivää ja saisi hyvää palkkaa ja pitäisi 5-viikkoa vapaata. Eikö kaikki tekisi näin?
Eikä meidän asiat ole kehnosti: mies sentään ON töissä ja me saadaan tää toinenkin lapsi vuosien yrittämisen jälkeen ja monien keskenmenojen jälkeen. Voisi ne asiat kehnomminkin olla.
Ei sitä tarvitse mitenkään hakea. Voi sopia lyhyemmästä hoitoajasta tai siitä, että käy päiväkodissa esim. 3 pv viikossa. Kannattaa kysyä päiuväkodista miten suosittelevat. Maksut määräytyvät ihan normaalisti. Hassua ottaa pois tuonikäistä, kun vuoden kulutta taas eskari alkaa. Kyllä se luo turvaa ja jatkuvuutta lapsellekin, kun kotona elämä mullistuu pikkusisaruksen synnyttyä, niin ainakin säilyy vanhat kaverit ja rutiinit sen myötä. Toki kannattaa ottaa lapsi vaikka pariksi viikoksi kotiin tutustumaan uuteen perheenjäseneen vauvan synnyttyä.
Meillä 5 v jatkoi päiväkodissa, kun vauva syntyi. Sama tilanne, ei oikein leikkikavereita naapurustossa (vanha okt-alue). Ja ne harvat joita on, on päivisin siellä päiväkodissa. Nyt lapsi eskarissa ja minä taas töissä. Pk suositteli, että mieluiten kävisi joka päivä päiväkodissa. Oli sitten lyhyempää päivää.
Aika paljon harrastuksia kyllä lapsella.
Jos eskari alkaa ensisyksynä, niin ei ole ollenkaan varmaa että saisit hänet sinne samaan paikkaan ja se olisi taas lapselle kova pala. Ja nämä hulinoitsijat jätät omaan arvonsa.