Lue keskustelun säännöt.
Mies ja nainen tiiviisti työkavereina
19.09.2021 |
Mitä luulette, jos mies ja nainen jotka ovat sopivan ikäisiä, näköisiä, kokoisia ja oloisia toisilleen tekevät tiiviisti töitä yhdessä, tuleeko näiden välille väistämättä ihastus?
Onko se luonnollista?
Onko se hyväksyttyä, jos/kun asialle ei tehdä mitään?
Itse vastaavassa tilanteessa, näkisitkö järkevämpänä ottaa etäisyyttä ja olla tutustumatta sen paremmin?
Voiko tilanteesta ottaa iloa irti?
Jos sekä miehellä että naisella on oma elämäntilanne kotona tavallisen tylsä ja arkinen, onko lipsumisen pelko suurempi?
Miten tilannetta voisi pahentaa? Miten tilanteen voi pitää neutraalina?
Olen itse aikoinaan ollut pahasti ihastunut työkaveriini, oma liitto kävi eron partaalla mutta onneksi siitä selvittiin.
Eli ns. kaverin puolesta kyselen...
Kommentit (8)
Jos molemmat on sinkkuja niin en estelisi. Parisuhteita en lähtisi missään ihastumisen huumassa rikkomaan vaikka olisivat kuinka arkisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
🎵Pippeli pimppiin pippeli pimppiin🎵
Itse en ihastu helpolla, nuorempana ihastuin ja en pystynyt hillitsemään tätä piirrettä itsessäni. En kyllä pettänyt mutta elin epärealistisissa haavemaailmoissa joista ei ollut mitään hyötyä, päinvastoin. Olen kivannäköinen, sosiaalinen, tyylikäs ja iloinen. Tämän takia moni mies kuvittelee että olen ns saatavilla. Minuun siis ihastutaan helposti mutta koen sen vain rasitteena. Minua eivät vieraat miehet säväytä mitenkään, joskus jopa toivon että joku kiinnostaisi edes platoonisella tavalla. Mutta ei. Oma puolisokin on paras kun on etäämmällä, yksin voisin hyvinkin elää loppuelämä ilman miestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos muilla on kokemuksia vastaavasta, kertokaa ihmeessä.
Itse ihastuneena pyrin koko ajan saamaan kahden keskistä aikaa ja oikein ruokin ihastumisen fiilistä kaiken maailman päiväunilla.
Nykyään piristän omaa parisuhdetta.
Ihastumiselle en voi mitään. Ihastun hirveän helposti. Olen myös hirveän seksuaalinen ihminen ja näen "seksiä" joka paikassa. Tavallaan pidän siitä piirteestä itsessäni.
Mutta jokaista miestä on halua, yleensä ihastun hiukan omituisiinkin tyyppeihin.
Ja olen pitkässä liitossa, joten fyysisesti pettänyt en ole ikinä.
Ap
Miksi näin paljon alapeukkua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon kun kerran kokee elämässään, niin muistaa kyllä myöhemmin sitten. Miehelläni oli ikävästi päättynyt suhde työkaveriinsa(siis ennen kuin olin häntä edes tavannut, ja hän oli edellisissä naimisissa vielä) ja kuulemma riitti loppuelämäksi se. Sen jälkeen on ottanut työt työnä, jättäytynyt kaikesta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työkaveritoiminnasta kokonaan pois ja käy enää vain töissä, eikä tapaamassa ystäviä ja kavereita työpaikalla.
Ei työpaikkaromansseja ikinä. Kokemusta löytyy. Vaikka toinen olisi miten ihana ja täyttäisi sun päiväunet, et voi tietää kuinka sika se on sitten kun juttu kuivuu kasaan. Voit äkkiä huomata miten susta liikkuu aivan uskomattomia juoruja, jotka katkera ex työpaikkaromanssi on laittanut liikkeelle. Töiden jatkaminen voi olla todella vastenmielistä eron jälkeen. Vaikka miten houkuttais, ei ikinä suhdetta työkaveriin!
Jos muilla on kokemuksia vastaavasta, kertokaa ihmeessä.
Itse ihastuneena pyrin koko ajan saamaan kahden keskistä aikaa ja oikein ruokin ihastumisen fiilistä kaiken maailman päiväunilla.
Nykyään piristän omaa parisuhdetta.
Ihastumiselle en voi mitään. Ihastun hirveän helposti. Olen myös hirveän seksuaalinen ihminen ja näen "seksiä" joka paikassa. Tavallaan pidän siitä piirteestä itsessäni.
Mutta jokaista miestä on halua, yleensä ihastun hiukan omituisiinkin tyyppeihin.
Ja olen pitkässä liitossa, joten fyysisesti pettänyt en ole ikinä.
Ap