Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt pamauttavat tutkijat: Suomessa ei ole työvoimapulaa!
13.09.2021 |
"Poliitikot ja etujärjestöt kauhistelevat Suomea riivaavaa työvoimapulaa, mutta tutkijoiden mukaan sellaista ei välttämättä edes ole
Avoimia työpaikkoja oli tammi–heinäkuussa keskimäärin 149 000, mikä on tuntuvasti enemmän kuin samalla ajanjaksolla kahtena edellisenä vuonna.
-- Nopeita keinoja työvoimapulan hillitsemiseksi ei oikeastaan ole. --
talous elpyy tukevasti viime vuoden taantumasta ja avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammi–heinäkuussa avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 149 000 kuukaudessa. Samalla ajanjaksolla työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 356 000 kuukaudessa.
Avoimien työpaikkojen lisääntyminen saattaa herättää kysymyksen, onko Suomessa työvoimapula.
Keskuskauppakamarin 1 300 jäsenyritykselleen tekemän kyselyn perusteella lähes 75 prosenttia yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen painottaa, että vielä on aivan liian varhaista sanoa, että Suomessa olisi pitkäaikainen työvoimapula.
”Olettaisin, että avoimien työpaikkojen määrän kasvu on jossain määrin tilapäistä. Koronaviruspandemia on ulkomailla aiheuttanut poikkeuksellisen voimakasta työvoiman uudelleen kohdentumista: työvoima on alkanut liikkua toimialojen välillä suuremmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin.”
Toisin sanoen ne, jotka ovat pandemian aikana pakon edessä siirtyneet uusiin työtehtäviin, eivät välttämättä halua enää palata vanhaan työtehtävään.
”Uskoisin, että tästä on kysymys myös Suomessa: työmarkkinoiden kitkat ovat hetkellisesti kasvaneet, mutta todennäköisesti ne hellittävät ajan mittaan.”
Tutkimusjohtaja Kauhanen painottaa, että yksinkertaisia ratkaisuja akuuttiin työvoimapulaa ei oikeastaan ole.
Kun kukaan ei vielä varmasti tiedä, onko kysymys tilapäisestä vai pitkään kestävästä työvoimapulasta, yritykset tuskin ovat valmiita kilpailemaan työvoimasta palkankorotuksilla.
Hän pitää epätodennäköisenä, että yritykset alkaisivat palkkoja tuntuvasti kasvattamaan, koska niitä ei voi myöhemmin pienentää, jos liiketoiminnassa tapahtuu muutoksia.
”Lisäksi uusien työntekijöiden palkkojen korottaminen johtaa yleensä siihen, että myös vanhojen työntekijöiden palkkoja on nostettava. Uusille työntekijöille ei voi maksaa samasta työstä suurempaa palkkaa kuin vanhoille työntekijöille.”
Laajoista palkankorotuksista seuraisi puolestaan yritysten kannattavuuden heikkeneminen.
”Oleellinen kysymys on se, mihin rakenteellinen työttömyys suhdanteen tasoittumisen jälkeen asettuu. Jos työvoimaresursseja jää syystä tai toisesta paljon hyödyntämättä, se hidastaa varmasti talouskasvua.”
Rakenteellinen työttömyys tarkoittaa yksinkertaistettuna sellaista työttömyyttä, joka ei vähene, vaikka samaan aikaan työvoimasta olisi pulaa."
Loput Hesarin jutusta: https://www.hs.fi/talous/art-2000008243799.html
Kommentit (20)
Jos palkkoja ei uskalla nostaa niin työnantaja voisi antaa kertaluontoisen työnvastaanottamisrahan joka vastaisi parin kuukauden palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuka tahansa OIKEASTI töitä hakeva olisi voinut kertoa tuon ilman tutkimustakin.
Vierailija kirjoitti:
kuka tahansa OIKEASTI töitä hakeva olisi voinut kertoa tuon ilman tutkimustakin.
Oikeastaan kuka tahansa numerot tunteva on jo pitkään voinut nähdä, että avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin työttömiä työnhakijoita. Mutta se on hyvä, että verorahat ovat taas olleet hyvässä käytössä.
Sitähän minäkin: mitään pulaa ei ole, on vain hetkellistä "kitkaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on höpöä ettei voi maksaa uusille samasta työstä enemmän kuin vanhoille. Kyllä voi kun huolehtii siitä, että entisten kohdalla tes-minimi täyttyy. Ei työnantajalla ole edes velvoitetta kertoa tekijöille toisten palkkoja, joten oikein hyvin voi. Jos ei saa tekijöitä muuten töihin niin maksettavahan se on eikä muu auta. Jo töissä oleville se on tietysti ikävää että tulokkaat saa enemmän liksaa, mutta maailma ei ole reilu. Joskus jotkut hyötyy suhdanteista, toiset ei ja joskus sit päinvastoin. Ja voihan vanhatkin työntekijät lähteä kilpailemaan uudesta työpaikasta ja tavoittelemaan sitä kautta enemmän palkkaa, ei sitä kukaan kiellä.
Vierailija kirjoitti:
Sitähän minäkin: mitään pulaa ei ole, on vain hetkellistä "kitkaa".
Jotain kitkaa on jossain, kun työkykyiset ja -haluiset ovat vuodesta toiseen kortistossa, vaikka he voisivat tehdä jotain hyödyllistä, mutta ei se kitka kovin hetkellistä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surkeisiin työoloihin ja vielä surkeampiin palkkoihin kyllästyneet eivät enää palaa ne jotka koronan vuoksi vaihtoivat alaa tai alkoivat opiskella. Tämäkö on suuri pula?
Vierailija kirjoitti:
Jos palkkoja ei uskalla nostaa niin työnantaja voisi antaa kertaluontoisen työnvastaanottamisrahan joka vastaisi parin kuukauden palkkaa.
Tämä on hyvä idea. 2-3 kuukauden palkka jos ottaa työn vastaan. Jos työntekijä purkaa sopimuksen koeaikana, hän menettää vastaanottorahan. Näin estetään "työpaikkashoppailu". Jos työnantaja purkaa sopimuksen koeajalla, joutuisi maksamaan puolet vastaanottorahasta tai ei mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on 460 000 työtöntä ja pupu- kursseilla olevaa.
Suomesta puuttuu 100 000 yritystä, pieniä ja suuria, jotka voisivat palkata nämä ihmiset.
Tässä asia lyhyesti.
Vierailija kirjoitti:
"Työvoimapula" on hyvä syy tuoda Suomeen lisää joutilaita lammaspaimenia ja afgaani-suomi -tulkkeja joista molemmista on huutava pula.
Ohimennen: ne tulkit, joita Suomeen tuodaan, eivät ole paikalliskieli-suomi-tulkkeja vaan paikalliskieli-englanti-tulkkeja. Suomeen heitä ei liitä mikään muu kuin se, että he sattuivat saamaan töitä juuri suomalaisilta; ihan varmasti minkä tahansa muunkin maan tarjoamat työt olisivat kelvanneet. Ja nyt heitä pidetään Suurina Suomen Ystävinä ja suomalaisten katsotaan olevan heille velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli 60 vuotta täyteen pari vuotta sitten., joten otin lopputilin vaki työstä. Ilmoittauduin TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Karenssi 3 kk ja 1 vk. Nyt olen saanut työttömyyspäivärahaa. JOUDUN 3 kk:n välein täyttämään TE-toimistolle sähköisesti suunnitelman.
Tilastoissa olen nyt ns. pitkäaikaistyötön. Päivääkään en aijo tehdä töitä. Edellisessä työssä olisi ollut edellytykset olla eläkeikään saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on 460 000 työtöntä ja pupu- kursseilla olevaa.
Suomesta puuttuu 100 000 yritystä, pieniä ja suuria, jotka voisivat palkata nämä ihmiset.
Tässä asia lyhyesti.
Ja yrityksiä ei tule Suomeen lisää koska se on kapitalismia.
Ainakin niin kauan kuin sosialistit on vallassa.
Äänestäkää sosialisteja niin yrityksiin ei synny yhtäkään uutta työpaikkaa Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos palkkoja ei uskalla nostaa niin työnantaja voisi antaa kertaluontoisen työnvastaanottamisrahan joka vastaisi parin kuukauden palkkaa.
Tämä on hyvä idea. 2-3 kuukauden palkka jos ottaa työn vastaan. Jos työntekijä purkaa sopimuksen koeaikana, hän menettää vastaanottorahan. Näin estetään "työpaikkashoppailu". Jos työnantaja purkaa sopimuksen koeajalla, joutuisi maksamaan puolet vastaanottorahasta tai ei mitään.
Koeaika on sitä varten, että molemminpuolisesti voi purkaa sopimuksen jos työ ei vastaa odotuksia tai työntekijä ei sovellu työhön. Ennemmin laittaisi lisät kun työntekijä on pitkään palveluksessa. Se tekisi myös houkuttelevammaksi ottaa työtä ja tehdä pitkään samalla työnantajalla.
Ja taas kerran herättää ihmetystä tuo lukema avoimista työpaikoista kun niitä työkkärin listassa on jokseenkin vakituisesti 20-30 000 millä tahansa hetkellä nähtävillä. Onko siis ymmärrettävä että työkkäri piilottelee jossain 120-130 000 työpaikkaa vai missä ne loput on?
Ja jos noita lasketaan harvinaisen harhaanjohtavalla tavalla niin miksei kukaan noista asiantuntijoista koskaan mainitse asiasta ääneen? Tai miksei työkkäri kerro miten noi on laskettu.
Vierailija kirjoitti:
kuka tahansa OIKEASTI töitä hakeva olisi voinut kertoa tuon ilman tutkimustakin.
Totta. Ei tarvitse kovin kummoinen professori olla.
Itse tässä pian vuoden yrittänyt saada duuneja elinhoimaisellanmuuttovoittoisella paikkakunnalla. Ei vaan missään tarvita.
Työnanatajat on niin tottuneet suurtyöttömyyteen eli työvoiman ylitarjontaan että noi ei tunnu enää edes osaavan miettiä sellaista että heidän pitäisi muuttaa joitain työntekijän haussaan kun ennenkin on riittänyt hakijoita miten hölmöille prosesseille tahansa.
Samaan viittaa nää jatkuvat lehtiartikkelit toinen toistaan oudommista rekryeksperteistä ja niiden työnhakukikoista jotka on luoneet työnhausta varsinaisen sirkuksen sen sijaan että ne vaan etsisi sopivan duunarin firmalle.
Sitten kun on oikea työvoimapula niin lopetetaan rekrysirkuspelleilyt ja haetaan se ensimmäinen oikeasti kelpaava ja palkataan se. Nyt ei todellakaan ole muusta pula kuin ilmaisduunareista.
Alue: Aihe vapaa
Artikkeli jatkuu...
"Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Merja Kauhanen korostaa, että Suomessa on edelleen runsaasti työttömiä työnhakijoita suhteessa avoimien työpaikkojen määrään.
Absoluuttisen työvoimapulan sijaan kyse on hänen mukaansa enemmänkin työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta sekä ammateissa että eri alueilla.
”Historiallisten tietojen perusteella on selvää, että puheet työvoimapulasta kasvavat lähes aina, kun suhdanne muuttuu selvästi paremmaksi. Osa kohtaanto-ongelmasta voi olla myös talouden suhdannevaihtelujen synnyttämää sopeutumiskitkaa, koska työvoiman tarjonta reagoi viipeellä työvoiman kysynnän voimakkaaseen lisääntymiseen.”
Kohtaanto-ongelma syntyy, kun avoimien työpaikkojen vaatimukset ja työnhakijoiden osaaminen sopivat huonosti yhteen. Yksi ongelman piirre on sekin, etteivät työntekijät ole valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.
”Kysymys työvoimapulasta on hyvin moniulotteinen ja siksi sen kvantitatiiviseen arviointiin olisi hyvä käyttää useita eri mittareita. Esimerkiksi tietoa työvoimapulan kestosta saadaan vasta myöhemmin työmarkkinatietojen karttuessa.”
Varmaa on kuitenkin se, että toimialoista erityisen pahoin on kärsinyt majoitus- ja ravitsemisala. Hallituksen kansanterveyden suojelemiseksi määräämien rajoitusten takia alalla on jouduttu turvautumaan laajoihin lomautuksiin. Työntekijöitä on myös irtisanottu verraten paljon.
"Pitää myös ottaa huomioon, että Tilastokeskuksen tietojen perusteella avoimien työpaikkojen määrä majoitus- ja ravitsemisalalla on vasta kasvanut pandemiaa edeltävälle tasolle. Laajemmassa tarkastelussa on pidettävä mielessä, että Suomessa on jo pidempään ollut aloja, joissa on työvoimapulaa, mutta sitten on aloja, joissa on työvoiman ylitarjontaa.”
Majoitus- ja ravitsemisalalla työsuhteiden epävarmuus on perinteisesti suurta, koska siellä on runsaasti epätyypillisiä työsuhteita kuten osa-aikaisia töitä."