Lue keskustelun säännöt.
Olen kuntoutustukilainen aikuinen, saan eläkkeensaajanasumistukea, mutta oleskelen äitini luona
30.08.2021 |
Olen kolmekymppinen masentunut nainen, ja asuin äitini kodissa ”on/off” 30-vuotiaaksi asti. Olen siis asunut yksinkin, omassa asunnossani, ja pystynyt siellä oleskelemaankin, kunnes on tullut uusi romahdus ja olen palannut kirjoille äitini luokse.
Viime vuonna muutin taas omilleni ja päätin, että pidän asuntoni siten, ettei ole jatkuvaa muuttamisen vaivaa. Ja muutenkin, että on paikka jossa harjoitella. Että on se oma koti, vaikken siellä täysillä eläisikään, vaan ainoastaan satunnaisia viikonloppuja, tai arkipäiväsaikaan.
Enkä ole elänyt. Käytännössä asun (taas) äitini luona.
Tämä kysymys kuitenkin pälkähti päähäni viimeisenä eli eilisenä unettomana yönä: olenko oikeutettu asumistukeen, jos en asu/elä kodissa, johon eläkkeensaajan asumistukea saan?
Vai tuleeko minun palata asumaan virallisesti äitini kotiin?
Google ei kerro, joten kiitän teitä vastauksesta!
Kommentit (7)
Ei välttämättä kannata kysyä Kelalta vaan alkaa harjoitella pienin erin kotona oloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä tuettu asuminen? Oma asunto, mutta tuki lähellä ja silti voi äidin luona käydä. Ota yhteyttä aikuissosiaalityöhön.
Siis ei kukaan tule tarkastamaan, missä vietät aikaasi. Pidä ihmeessä asuntosi ja ajattele käyntisi äitisi luona vierailuina, vaikka ne vähän pidempiä olisivat. Hullua muuttaa edes takaisin.
Kyllä sinulla saa ja pitää olla oma asunto.
Äidin luona oleskelu ei kuulu Kelalle.
Se on ihan sama missä käyt makoilemassa. Lopeta tuo vekslaaminen ja Kelan kuormittaminen. Ei kelaa kiinnosta missä nukut. Asumistuki tulee virallisen osoitteesi mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis ei kukaan tule tarkastamaan, missä vietät aikaasi. Pidä ihmeessä asuntosi ja ajattele käyntisi äitisi luona vierailuina, vaikka ne vähän pidempiä olisivat. Hullua muuttaa edes takaisin.
Hän on hullu ja ne harrastaa juuri tällaistä typerää toimintaa.
Jos tahdot tietää, kysy Kelalta, mutta älä pety, jos kieltävät asunnon. Jos myöhemmin haluaisit oman asunnon, sen saaminen voisi olla hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta. Yrittäisit nyt vaan harjoitella omassa kodissasi olemista edes vähän kerrallaan, jos suinkin mahdollista.
Kun olet siellä, tee etupäässä kivoja asioita. Kun siivoat, kuuntele vaikka hyvää musiikkia samalla. Osta esim. kukkia, juo kakkukahvit, kudo sukkaa, lue hyvää kirjaa, sisusta nätiksi. Näin vähitellen haluat olla siellä yhä enemmän. Kannattaisi käydä kotona lähes joka päivä tunnin pari, jos asut lähellä.
Onko sinulla muuten hoitosuhde, esim. psyk. sairaanhoitajan luona voisit keskustella näistä asioista. Me täällä palstalla kun emme tiedä oikeasti, missä kunnossa olet. Oletin vain, kun olet hankkinut oman asunnon, että haluaisit harjoitella siellä olemista vähän kerrallaan . Mitä mieltä muuten äitisi on, onko hän jaksanut hyvin sen, että asut hänen luonaan? Toivon sinulle kaikkea hyvää ja että alkaisit vähitellen kuntoutua. Realistiset tavoitteet ja haaveet ovat osa sitä. terv. mielenterveyskuntoutuja