Hupsista. Alotin pelaamisen klo 6 aamulla ja olen pelannut siitä saakka.

Mulle käy noin helposti. Alan lauantaiaamuna vähän pelailemaan ja yhtäkkiä kello on kuusi illalla. 

Miten toi on mahdollista? Eikö sulla ole perhettä, ystäviä yms?

No hyvä että aika on kulunut nopeasti. Oispa mullakin jotain sellaista tekemistä ettei edes huomaisi tuntien kulumista.

Olen syrjäytynyt ihminen. Normaalisti herään klo 10-12. Ja valvon klo 2-4.

Tänään heräsin aikaseen, kun nukahdin aikaisin.

Joo ei ole perhettä. Yksi ystävä ja sekin on osittain sukua.

Pelaan vähän eritavalla, kuin te luulette. Teen striimiä samalla ja pelaan muiden ihmisten kanssa.

T.ap

0/5

Onko sulla joku mania päällä, kun yhtäkkiä nouset aamuyöstä?

Mikä peli?? CS? Fortnite?

Ei pelaamisessa mitään pahaa ole, sosiaalista toimintaa sekin on. 

Mene TÖIHIN!

Oletkohan seinänaapurini? Ihmettelin pitkään, kun muutit, että mitä oikein höpötät kaiket yöt 😂. Nyt olen tottunut siihen ja nukahdan ääniisi. Vanha-talo ja huono eristys!

Annatko muiden edes puhua. Vaikuttaa, että olisit äänessä ihan taukoamatta klo 23:00- 2:00 välillä 😂😂😂.

Välillä sitä tuntee ihan idiootiksi kun tekee töitä 8-16.

Ainiin ja aina välillä ku toi naapuri on poissa tai tulee vasta yöllä kotiin? On tosi orpo-olo, kun ei kuulu pälpättämistä.

Mulla oli sellainen vaihe elämässä, että aloin pelaaman joskus klo 14-15 World Of Warcraftia. Sitten puoliso tuli töistä kotiin. Pelasin koko loppupäivän ja yön yhtä soittoa. Kun puolison kello herätti aamulla joskus 6-7 aikoihin niin menin nukkumaan. Sitten sama juttu uudestaan. Kävin vain suihkussa, söin spagettia kastikkeella tai kanankopia ja pelasin. Tätä jatkui noin puolitoista ehkä parikin vuotta. Pelasin myös viikonloput enkä käynyt oikeastaan missään esim ravintolassa.

Kerran meille tuli vieraita synttärikahville illalla niin pelasin koko sen ajan enkä noussut tuolista edes ylös tai osallistunut keskusteluun. Ehkä kävin vessassa en muista. Sitten piti lähteä mökille juhannusta viettämään niin en suostunut siihen ennen tietyn tehtävän loppuun pelaamista. Muu seurue istui pari tuntia odottamassa valmista.

Näin jälkeenpäin se oli aika onnellista aikaa elämässä. Oli paljon nettikavereita ympäri Eurooppaa ja kuuluin ryhmään, joka oli aivan huipulla pelissä. Siellä oli pakko pelata aina tai sai kenkää. Lopulta erosin itse ja siihen se käytännössä jäi kokonaan. Kun on huipulla ollut niin peruspelaaminen ei tunnu enää missään.