Kuinka paljon pitää omistaa metsää, että sillä elää?
Olen omistanut metsää ja vähän aikaa sitten perin metsää lisää. Laskeskelin, että metsiä on nyt sitten yhteensä n. 100 hehtaaria. Eri-ikäistä metsää löytyy melko tasaisesti, juuri istutetusta aina hakkuukypsään.
Sunnitteilla olisi, että kävisin jonkun metsäalan koulun. Mutta elättääkö 100 hehtaaria metsää vai vieläkö joutuu käymään muualla töissä?
Kokemuksia metsänomistuksesta?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien perusteella tuottoisinta metsänomistusta olisi polttopuiden tekeminen ja myynti.
Esimerkiksi 100 irto-m3 polttopuita, hinnaksi voi laittaa Etelä-Suomessa esim. 50€/m3, jos seassa on koivua. Tuosta saisi sen viisi tonnia + mahdollisesti sen, mitä kuljetuksesta jää käteen. Eli aika paljon pitäisi jaksaa tehdä klapeja ja klapikauppaa, että saisi elannon itselleen.
Tuollaisten tuhansien kilojen kokoisten polttopuumäärien käsittelyyn tarvitsee jo koneita avuksi. Vähintään traktori ja klapikone traktoriin. Saa jo useamman kymppitonnin varata välineisiin.
Ei ole kokemusta mutta jso se on hyvin kasvavaa metsää eteläisemmässä Suomessa nini riittää elämiseen riippuu sitä mitä elämisellä tarkoittaa.
Ota huomioon se että siihenkin sisältyy riskejö kuten että sellun tai paperin maailmanmarkkinahinnat voivat laskea, hallitus voi kiristää verotusta jne.
Saattaa olla, että olis kannattavampaa myydä kaikki metsät ja sijoittaa esim. indeksirahastoon. Sillä saattaisi jo jotenkin elellä. Jättää vaikka jonkin summan elämiseen muutamiksi vuosiksi eteenpäin.
Vahvasti riippuu paikkakunnasta sekä metsän laadusta. Verottajan keskimääräinen arvio vuotuisesta tuotosta omalla paikkakunnallani on noin 120 eur/ha/v. Jos tavoittelee 20 000 euron tuottoja (huom kaikkien kulujen jälkeen tietysti), niin tarvitaan 170 ha metsää. Tämä on silti keskiarvo. Samalla alueella tuottoerot ovat suuria. Kivenheiton välein voi olla rehevä metsä jossa kuusi kasvaa hakkuukypsäksi 60 vuodessa ja toinen karu, jossa männikkö 120 vuodessa. Kannattaa panostaa laatuun ja valikoida, jos mahdollista.
Lisäksi merkittävää on itse tekeminen. Erityisesti ensiharvennuksillta saa moninkertaiset tuotot itse hakkuun tehden verrattuna pystykauppaan. Kaikki metsänhoito tulee tehdä itse. Teettäminen syö tuotot helposti.
Varmaan jokaisella metsää omistavalla ja itse hoitavalla merkittävä tulonlisä kertyy polttopuiden teosta ja toki säästöä oman polttopuun lämmityskäytöstä. Tarvittaessa omat rakennuspuutkin saa.
Omilla valinnoilla keskimääräisen voi tiristää jopa puoleen. 80 hehtaaria hyvää metsää voi olla parempi kuin 160 keskinkertaista tai 300 huonoa.
Ja toki ei se ole aina suurista tuloista kiinni vaan pienistä menoista. Kun työkseen hankkii elantoa metsästä, aika nopeasti arkinen elämänmuoto muutenkin muodostuu niukkamenoiseksi. Ei lounasta ravintolassa eikä kalliita toimistotyöpukuja ja nahkakenkiä. Sama kolhittu maasturi autona työajoissa sekä kauppareissulla. Unikin tulee illalla ilman melatoniinilisää, Tempur-patjaa ja maksuviihdettä.
Eri asia jos haluaa vaan helppoa tuottoa ilman hikoilua ja laveaa elintasoa. Silloin satoja, jopa tuhat hehtaaria on tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien perusteella tuottoisinta metsänomistusta olisi polttopuiden tekeminen ja myynti.
Esimerkiksi 100 irto-m3 polttopuita, hinnaksi voi laittaa Etelä-Suomessa esim. 50€/m3, jos seassa on koivua. Tuosta saisi sen viisi tonnia + mahdollisesti sen, mitä kuljetuksesta jää käteen. Eli aika paljon pitäisi jaksaa tehdä klapeja ja klapikauppaa, että saisi elannon itselleen.
Tuollaisten tuhansien kilojen kokoisten polttopuumäärien käsittelyyn tarvitsee jo koneita avuksi. Vähintään traktori ja klapikone traktoriin. Saa jo useamman kymppitonnin varata välineisiin.
Niin? Ainahan kaikenlaisissa työssä työkaluja tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puuston sijainti ja ikä ratkaisee. Etelässä maan arvo ja metsien arvo on suurempi (puu kasvaa nopeampaan). Nuorien metsien ensiharvennus tuottaa energiapuuta (maksetaan vähemmän kuin tukkipuusta) ja siis jo pikkuisen tuloja. Kunnon harvennuksessa sitten 15-20 v päästä saat jo tukkituloja. Päätehakkuulla saadaan isoimmat tulot ja myös isoimmat menot kun pitää istuttaa uutta metsää taimina. Jos tarvitset polttopuuta niin siinä syntyy säästöä kun saat omasta metsästä. Ja virkistysarvona metsä on mittaamaton, marjastat, lenkkeilet, metsästät omilla mailla.
Meidän 60 ha eri-ikäisten metsälaikkujen harvennus ja hakkuu pohjoisessa toi 100 000 € mutta reilu 10 000 € meni metsäkoneen liikkeellelähtöön ja kuskin palkkoihin. Sitten päälle ne uudet taimet (tonneja) ja verot puunmyynnistä, yli 10 000 € siihenkin.
Tulevaisuudessa metsänomistajana mietityttää ilmasto. Sekametsä ei olisi niin myrskyaltis kuin yhden puulajin metsä. Sää lämpenee, miten puut kestää kuumuuden ja kuivuuden ja tuoko sään lämpeneminen uusia tuhohyönteisiä? Jännää perehtyä metsään, tieto muuttuu koko ajan kun tutkitaan lisää. Ei ole metsänhoito enää ihan samaa kuin ukkini aikana. Tuloja se tuo ja hoitoa vaatii että tuloja tulee jatkossakin. Paikallinen Metsänhoitoyhdistys neuvoo, opastaa ja suosittelee mitä kannattaa tehdä. Tuottoarviot saat myös ja ennusteet tulevaan.
Olen kulkenut työkseni metsiä yli 20 vuotta ja sekametsiä ne ovat lukuunottamatta kaikkein kuivimpia männiköitä. Yhden puulajin metsä on kallis ylläpidettävä, siellä joutuu 10 vuodenvälein poistamaan "väärän puulajin" taimia eli ei kannata!
Käypä kulkemassa pohjoisessa, löytyy yhden lajin männiköitä nimenomaan. Sanoin alussa että sijaintikin ratkaisee.
Voisikohan olla, että ne on niitä kuivien kangasmaiden männiköitä, joissa mikään muu puulaji ei menesty? Eli luonto on ihan itse hoitanut asian niin, että mäntyä kasvaa siellä, missä koivu tai kuusi ei kasva.
Vierailija kirjoitti:
...
Suomalaisen verotuksen hienoimpia kukkasia on se, että omien polttopuiden tekemisestä pitää maksaa veroa.
Eikö se ollut niin, että polttopuita saa myydä verovapaasti tiettyyn rajaan saakka? Sitten kun se alkaa olemaan jo ihan oikea elinkeino sitä verotetaan sen mukaisesti. Olisi sekin epäreilua jos joku ammatti (polttopuiden valmistus ja myynti) olisi täysin verovapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Suomalaisen verotuksen hienoimpia kukkasia on se, että omien polttopuiden tekemisestä pitää maksaa veroa.
Eikö se ollut niin, että polttopuita saa myydä verovapaasti tiettyyn rajaan saakka? Sitten kun se alkaa olemaan jo ihan oikea elinkeino sitä verotetaan sen mukaisesti. Olisi sekin epäreilua jos joku ammatti (polttopuiden valmistus ja myynti) olisi täysin verovapaata.
En tiedä polttopuiden myynnin verotuksesta, emme tee polttopuita kuin itsellemme ja maksamme siitä veroa joka vuosi. Hullua, vaikken sinänsä ole kovakaan verojen vastustaja, tuo vain on hulluuden huipentuma.
Mitä veroa maksatte omien polttopuiden teosta? Oman asunnon lämmittämiseen otettu puuhan on verovapaata? Tietty jos teillä on metsätraktori ja käytätte sitä polttopuiden tekoon niin pitää huomioida sen kuljen vähennyksissä tuo omien polttopuiden osuus.
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien perusteella tuottoisinta metsänomistusta olisi polttopuiden tekeminen ja myynti.
Esimerkiksi 100 irto-m3 polttopuita, hinnaksi voi laittaa Etelä-Suomessa esim. 50€/m3, jos seassa on koivua. Tuosta saisi sen viisi tonnia + mahdollisesti sen, mitä kuljetuksesta jää käteen. Eli aika paljon pitäisi jaksaa tehdä klapeja ja klapikauppaa, että saisi elannon itselleen.
Polttopuista ei saa kuin heikon työpalkan kun laskee kaikki vaiheet. Lisäksi tarvitaan koneita ja tilat puiden kuivattamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...
Suomalaisen verotuksen hienoimpia kukkasia on se, että omien polttopuiden tekemisestä pitää maksaa veroa.
Eikö se ollut niin, että polttopuita saa myydä verovapaasti tiettyyn rajaan saakka? Sitten kun se alkaa olemaan jo ihan oikea elinkeino sitä verotetaan sen mukaisesti. Olisi sekin epäreilua jos joku ammatti (polttopuiden valmistus ja myynti) olisi täysin verovapaata.
En tiedä polttopuiden myynnin verotuksesta, emme tee polttopuita kuin itsellemme ja maksamme siitä veroa joka vuosi. Hullua, vaikken sinänsä ole kovakaan verojen vastustaja, tuo vain on hulluuden huipentuma.
Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otetun polttopuun ja muun tarvepuun arvo on verovapaata.
Vierailija kirjoitti:
Mitä veroa maksatte omien polttopuiden teosta? Oman asunnon lämmittämiseen otettu puuhan on verovapaata? Tietty jos teillä on metsätraktori ja käytätte sitä polttopuiden tekoon niin pitää huomioida sen kuljen vähennyksissä tuo omien polttopuiden osuus.
Tuossa se taitaa olla. Omaan käyttöön otettava metsätalouden tuotto ei suinkaan ole verovapaata.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48665/maa_ja_m…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä veroa maksatte omien polttopuiden teosta? Oman asunnon lämmittämiseen otettu puuhan on verovapaata? Tietty jos teillä on metsätraktori ja käytätte sitä polttopuiden tekoon niin pitää huomioida sen kuljen vähennyksissä tuo omien polttopuiden osuus.
Tuossa se taitaa olla. Omaan käyttöön otettava metsätalouden tuotto ei suinkaan ole verovapaata.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48665/maa_ja_m…
Ei olekaan, myös talon rakentamisesta omasta puusta joutuu maksamaan verottajalle.
ENtä kun tulee metsäpalo tai myrsky ja pistää puolet puista lakoon ?
Miten vakuutukset toimii ? hinnat tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommenttien perusteella tuottoisinta metsänomistusta olisi polttopuiden tekeminen ja myynti.
Esimerkiksi 100 irto-m3 polttopuita, hinnaksi voi laittaa Etelä-Suomessa esim. 50€/m3, jos seassa on koivua. Tuosta saisi sen viisi tonnia + mahdollisesti sen, mitä kuljetuksesta jää käteen. Eli aika paljon pitäisi jaksaa tehdä klapeja ja klapikauppaa, että saisi elannon itselleen.
Polttopuista ei saa kuin heikon työpalkan kun laskee kaikki vaiheet. Lisäksi tarvitaan koneita ja tilat puiden kuivattamiseen.
Teoriassa näin, mutta käytännössä asia ei ole niin simppeli. Polttopuiden raaka-aine syntyy metsänhoitotöiden tai hakkuiden sivutuotteena. Osa työvaiheista on siis joka tapauksessa tehtävä, eikä niitä ole mielekästä jyvittää yksistään polttopuunmyynnin kuluksi tai työksi. Polttopuiksi jalostettuna tuotto on joka tapauksessa suurempi kuin kuiduksi myytynä saati metsään mätänemään jätettynä. Lisäksi laskennallinen työpalkka on toissijainen. Käytännön elämässä käteen jäävä vuositulo ratkaisee eniten. Jos muutoin on aktiivinen metsiä hoitava metsätalouden harjoittaja, ei edes välttämättä ole realistista vaihtoehtoa tehdä sen sijaan parempipalkkaista työtä. Polttopuunteon vaihtoehto on silloin usein sohvalla makaaminen, mikä ei ole mielekästä. Jos käyttää polttopuubisnekseen sata työtuntia ja tienaa sillä 500 eur nettoa, on tuntipalkka kehno, mutta voi olla myös mahdotonta löytää sadan tunnin työmäärää samaan ajankohtaan paremmalla palkalla. Viisi sataa on rahaa sekin. Se voi jopa ratkaista koko metsätalouden harjoittamisen mahdollisuuden, ts. ilman tätä lisätuloa ei pystyisi harjoittamaan omatoimista metsänhoitoa muutenkaan, ja pitäisi turvautua ostopalveluihin, joka taas syö koko metsätalouden nettotuottoa paljon enemmän. Kannattamatonkin voi siis olla kannattavaa jos se lisää liikevaihtoa ja tuottoja kokonaisuuden osana yli jonkin rajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä veroa maksatte omien polttopuiden teosta? Oman asunnon lämmittämiseen otettu puuhan on verovapaata? Tietty jos teillä on metsätraktori ja käytätte sitä polttopuiden tekoon niin pitää huomioida sen kuljen vähennyksissä tuo omien polttopuiden osuus.
Tuossa se taitaa olla. Omaan käyttöön otettava metsätalouden tuotto ei suinkaan ole verovapaata.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48665/maa_ja_m…
Kuten tuosta voit lukea: Vähäinen oma käyttö verovapaata.
Polttopuita saa verovapaasti omaan käyttöön ottaa 85 kiintokuutiota! Se on melkoisen kokoinen röykkiö klapeja. Tavallisen omakotitalon lämmittämiseen pelkällä puulla ei tarvita puoltakaan tuosta määrästä.
"Olen sanankäytön ammattilainen, mutta perhemuoto halvaannuttaa mieleni lisäksi jopa kieleni: jos puhun lapsipuolista tai bonuslapsista, tunnen väheksyväni heidän rooliaan ja merkitystään, mutta jos puhun heistä esikoisenani ja kuopuksenani, tunnen omivani lapsia heidän biologisilta vanhemmiltaan."
Kävisikö tuolle sanankäytön ammattilaiselle vaikka termi : puolison lapset?
Hohhoi, kun on taas tehty asioista vaikeita.
Jos ei laske mitään arvoa omalle työlle. Siinä vierähtää työtunti jos toinenkin kun ensin kaataa puut, roudaa ne metsästä pois, pilkkoo pätkii ja pinoaa. Kuivaa vuoden tai pari. Myyntityö ja kuljetus asiakkaalle. Pakkausmateriaalit ja polttoaineet...
Mutta joo. Kyllä sillä voi ihan rahaa tehdä. Ei se mitään helppoa ja ilmaista rahaa kuitenkaan ole.