Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Me jäämme lapsettomaksi pariksi.
20.09.2009 |
Pakko kai sanoa tuo asia joskus ääneen, tänään sen sanoin ensimmäistä kertaa.
Tapasin mieheni kanssa 23-vuotiaana, jätimme ehkäisyn pois 28-vuotiaina, 30-vuotiaina menimme lapsettomuustutkimuksiin. Nyt, 36-vuotiaina havahduimme siihen, että ravaamme edelleen tutkimuksissa ja hoidoissa, toivomme joka kuukausi ihmeen tapahtuneen ja haaveilemme perheestä. Emme me siihen pystykään.
Mitään selitystä lapsettomuudelle ei ole löytynyt. Adoptiota emme halua, sillä en koe olevani valmis äidiksi mahdollisesti hyvinkin vaikeita asioita kokeneelle lapselle. Sijoituslasta olemme pohtineet.
Toisaalta olo on helpottunut. Tämä on meidän elämämme ja se on hyvä näin, ilman lapsiakin. Enää ei tarvitse jännittää, odottaa ja toivoa. Hyväksymme toisemme ja perheemme tällaisenään ja koemme olevamme onnellisia myös lapsettomina.
Kiitos, että sain kirjoittaa ajatukseni ylös.
Kommentit (7)
sukulaisten ja ystävien lapsista niin paljon kuin mahdollista. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää kotia kaipaavia lapsia on kyllä paljon, nostan halttua jos sille tielle lähdette!
... ja tosiaan monelle on käynyt niin että kun on ns. luovuttanut, niin hups... :)
itse kokeneena en toivottele, että nyt teille pamahtaa plussa kun luovutitte. Tiedän, miltä tuntuu, ja tuollainen toivotus on turhaa. Etenkin, kun olet päässyt todella hienoon tilaan, löytänyt elämästä hienoutta ilman lapsia ja koet haluavasi yhä elää täysillä. Siitä onnittelen.
Lisäksi siinä saa niskaan sekä sossutädit että biosukulaiset.
Joten en ihan ymmärrä, miten se olisi helpompaa.
Vaimo eräänä päivänä valitteli pahoinvointia. Pahoinvointi jatkui viikon. Teimme testin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt kun loppuu yrittäminen, niin plussa pamahtaa kohta =)
Tuollaista tulee aina mieleen, että lapsettomuus on jotenkin meidän vikamme, kun olemme liikaa yrittäneet.
Sijoituslapsi oli varmaan väärä termi... Olemme siis ajatelleet, että voisimme alkaa jonkinlaiseksi viikonloppuvanhemmiksi lapselle, jonka omat vanhemmat ovat ehkä väsyneitä tai tarvitsevat omaa aikaa.
Kiitos viesteistänne.
ap
Alue: Aihe vapaa
onneksi olette ajatelleet sijoitusta, monen monet lapset tarvitsevat pysyvän ja rakastavan kodin. Monet ovat raskautuneet luomusti, kun ovat jo heittäneet toivonsa kaivoon, josko teillekin tapahtuisi näin :)