Hyi. Sain taas samalla mökillä samaan vuodenaikaan aamuyöllä unen ja valveenrajakauhukohtauksen. Hyi hitto
Johtuskohan jostain homeesta tms, onneks miesystävä pomppas katsomaan.
En möngertäny ees tyypillistä painajaisuni-ininää, vaan siis karjuin ihan tietoisesti täysin äänijäntein.
Näin vaan ihan pikimustaa, ei aavistustakaan missä olin ja hirveä ns absoluuttinen paha tunne.
Sitten kun miesystävä tuli että "mitä nyt", niin palauduin tähän aikaan ja paikkaan.
Olen kerran aikaisemminkin n 8 vuotta sitten samassa mökissä kokenu saman. Hyi halvattu.
Kommentit (12)
Onneksesi et ollut yksin. Minkälainen mökki kyseessä ja oletko oleskellut siellä lapsena?
Mä heräsin kans yhdellä mökillä usein kauhukohtaukseen. Se kyllä varmaan jotenkin liittyi siihen että se oli syrjässä, yöllä oli oudon hämärää. Eli jotenkin pelkäsin illalla jo ehkä.
Uusi hirsimökki.
Todennäköisesti siinä mökissä on joku kuollut väkivaltaisesti ja sinne on vainajan saatanallinen puolisko jäänyt kostamaan.
No mitä vi*Tua sä oot tähän aikaa nukkuisi. Ihan oikein. Ei nyt ole vielä nukkuma aika!
Mökillä saattaa myös olla niin hiljaista, että et ole tottunut siihen ja aivosi käsittelevät sen alitajuisesti pelottavana kokemuksena, mikä aiheuttaa kyseisen ilmiön.
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti siinä mökissä on joku kuollut väkivaltaisesti ja sinne on vainajan saatanallinen puolisko jäänyt kostamaan.
Unihalvaus.
Vierailija kirjoitti:
Onneksesi et ollut yksin. Minkälainen mökki kyseessä ja oletko oleskellut siellä lapsena?
En ole itse oleskellut lapsena. Ostettu edellisilta omistajilta 70 l lopulla.
Pelottavaks nämä kohtaukset tekee se, että olen ihan liikuntakykyinen, mutta ympäristö ihan jotain toista todellisuutta, kunnes joku "tästä maailmasta" tulee ja puhuttelee.
Miesystäväni kertoi, että hänen kalastuskaverinsakin saanut siellä jonkun huutopainajaiskohtauksen.
En todellakaan lähde sinne syysöinä yksin.
Ap
Saattaahan sinulla olla puo homeessa, ehkä se johtuu siitä. Itse veikkaisin että päässä on vikaa eli olet hullu
Unihalvaus on kyllä erikoinen kokemus, siinä on oikeasti tunne pahuuden läsnäolosta. Toivottavasti ei tule ikinä uudelleen.
Vähän kävi naapurin pitkäkielinen setämies lipsuttelemassa piirakkaa niin heräsi kesken kaiken ja harmitti kun ei ehtinyt saada isoa OoOta se mikään paha ole joku tunu-arska vain
Molemmilla kerroilla tuo katkesi vasta, kun toinen tuli puhuttelemaan. Nytkin olen siis jo istumassa sängyllä huutamassa ja nousemassa ylös, en katatonisessa tilassa, niinkuin unihalvauksessa.
Mietin vaan, että jos olisin ollut yksin, niin mihin järveen olisin juossut. Hieman pelottavaa.
Ap