Miksi ihminen romantisoi kaikki tapaamiset?
Eräs kaverini näkee kaikissa satunnaisissakin tapaamisissa tai vilkaisuissa jotain vipinää. Vaikea selittää, mutta hän siis kuvittelee, että jos vaikka kaupan miespuolinen kassa hymyilee hänelle niin tämä kassa on kiinnostunut hänestä. Hieman rasittaa välillä kuunnella kun suunnilleen kaikki sairaalan lääkärit (hän on laitoshuoltajana paikallisessa sairaalassa) ovat kuulemma häneen ihastuneita jne. Mikä tälläistä ihmistä vaivaa?
Kommentit (5)
Eli hänellä on varmaan aivokapasiteettia käyttämättä. Hänelle pitäisi saada jotain järkevää ajateltavaa. Laitoshuoltajan työssä ei varmaan ole aivoille paljon työtä, mutta mitä jos veisit hänelle vaikka jonkun filosofian klassikon luettavaksi ja tenttisit sen myöhemmin?
Minä huomaan itsessäni joskus tuota. Ja samalla henkisesti läpsäytän poskeani ;)
Johtunee siitä, että olen laihtunut 10 kg ja olen aika ihannepainoinen nyt. Lisäksi olen vihdoinkin tajunnut, miten saan itsestäni parhaat puolet esiin ja huonot piiloon... Itsestä tuntuu, että olemus on niin paljon paremman näköinen kuin koskaan ennen, että sitä unohtaa, että silti on ihan tavis edelleen ja muille tuolla muutoksella ei ole mitään väliä ;D
Hieno homma. Eivätkä sinun kuvitelmasi ole keltään pois :)
miesten mielestä, noin objektiivisesti arvioiden?
Huono itsetunto?
Toisaalta väliäkö tuolla, mikä ihmistä vaivaa, jos se on sille tärkeä asia eikä hankaloita muitten elämää. Eli voit nätisti hymyillen kuunnella vuodatuksia ja unohtaa ne saman tien.