En osaa lähteä suhteesta
Hei. Tämä on tällainen anonyymi avautuminen ja varmaan vähän säälittävää tänne edes kirjoittaa… Miesystävälläni on päihdeongelma, mutta hän juo vain 2-4 kertaa kuussa. Soitin siitä päihdepolille ja ne sanoi että ei ole alkoholismi. Kun juo, juo vuorokauden putkeen. Aloittaa vaikka la illalla 17 aikaan ja lopettaa su-ma yöllä. Laittaa silloin ihmeellisiä viestejä/soittoja kollegoille ja sukulaisille. Toissapäivänä tarttu mua käsivarresta ja ranteesta kiinni kolmesti. Huusin että päästäisi irti ja piti kiskoa itseni irti. Tarttu kiinni, koska en halunnut katsoa youtube-videoita tai puhua hänen humalaisen ystävän kanssa facebook-videopuhelua. Syyttää minua juomisesta. Ja muita ihmisiä ja ylipäänsä elämää. On sillä ollut rankkaa että ei siinä mitään. Ei suostu mennä terapiaan vaan juomisella asiat hoituu. Tänään sanoi, että ylidramatisoin ja keksin koko kädestä tarttumisjutun. En tasan keksinyt tai liioitellut mitään. Se ei muista, että olisi ollut minkäänlaista riitaa toissapäivänä. Itkin yhdessä vaiheessa toissapäivänä lattialla, että lopettaisi juomisen ja ei olis mulle ilkeä (olen kuulma yhtä tyhmä kuin exä, olen mielisairas jne). Se sanoo aina rakastavansa ja että yrittää kouluttaa musta hyvää naista. En osaa lähteä pois ja rakastan sitä. Oon ollut yhteydessä nollalinjaan yms mutta en silti osaa lähteä pois.
Kommentit (9)
Ai mitä teet? Mietippä ihan itse. "Alkoholisti" syyttää aina jotakuta muuta juomisestaan kuin itseä, syyt on aina muissa.
Parisuhde toimii silloin kun siinä tehdään toiselle enemmän hyvää kuin pahaa. Sinun elämä, sinä päätät. Et voi koskaan rakastaa ketään terveeksi tai raittiiksi.
Kuulostaa ihan mun tuttavan puolisolta. Voit uskoa, että meno ei tuosta parane, päinvastoin. Oksettavia juttuja voi naisen kouluttamiset hyväksi, yök. Outoa on, että päihdepolilta on sanottu noin. Lähde hyvä ystävä, sua odottaa parempi elämä.
Ap. Sano itsellesi, että kyllä minä osaan lähteä tästä suhteesta. Sano niin monta kertaa, että alat toteuttaa sitä.
Sano ap. Että minä kokoan kamppeeni ja lähden.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Sano itsellesi, että kyllä minä osaan lähteä tästä suhteesta. Sano niin monta kertaa, että alat toteuttaa sitä.
Tämä! Ajatuksen voima on suunnaton.
Esim mulla oli unettomuutta ja jossain vaiheessa tajusin, että hoin itselleni päivittäin mielessäni, että minun on vaikea nukahtaa. Kun käänsin sen sisäisen puheeni toisin päin, että minäkin pystyn nukahtamaan normaalisti, niin se auttoi toipumaan. Eli psyykkaa itseäsi positiiviseen suuntaan.
Lisäksi ala visualisoida sitä, millaista elämäsi on eron jälkeen. Joku av mamma oli kyennyt eroamaan, kun oli alkanut kerätä kivoja sisustustavaroita omaan tulevaan kotiinsa. Siitä erilleenmuutosta tuli hänelle konkreettinen ja kivantuntuinen juttu sen sijaan, että olisi ollut tuntematon tulevaisuus ja abstrakti haave. Visualisoi oma ihana tuleva elämäsi konkreettisesti.
Sinun vain täytyy lähteä, muuten tilanteet vain pahenevat tuosta.
Ajattele, jos teillä olisi lapsia, se olisi hirveää heille, kun mies on väkivaltainen ja arvaamaton.
Suhteellanne ei ole tulevaisuutta.
Minkäänlainen väkivalta ei ole hyväksyttävää. Mies on myös henkisesti väkivaltainen. Hän ei rakasta sinua. Tuollainen käytös ei ole rakkautta.
Älä puhu erosta mitään. Jos tiedät, että mies on pois kotoa jonkin aikaa, kerää välttämättömät tavarasi ja mene vaikka ystävän luo tai hätätapauksessa turvakotiin, osaavat siellä auttaa eteenpäin.
Nyt vielä kykenet lähtemään. Joskus myöhemmin et enää pystyisi, jos mies on täysin murtanut henkisen hyvinvointisi. Asiat eivät tule muuttumaan paremmiksi hänen kanssaan.