Asun kerrostalon alimmassa kerroksessa. Pihan kävelytie on ihan ikkunan edessä. Ärsyttää ihminen joka

Pahoittelen.

Kenekään ei pitäisi asua akvaariossa.

Tuijota takaisin. Mene ihan ikkunaan kiinni katsoon

Onko sinulla mitään salattavaa?

Eiköhän se tuijota ikkunasta peilimäisesti vaan itseään. Keskivertoihminen kaupungilla on niin kiinnostunut itsestään, että siinä ei toisen elämä ja valinnat paljoa hetkauta.

Laita ikkunoihin koristelasit, tai jokin muu näköeste. Ei tuolle voi mitään muuta.

Toi oli aikoinaan niin ärsyttävää, että pidin jatkuvasti verhot kiinni. Keittiön ikkunan takana oli päiväkodin piha aitoineen. Aidalla killui 10 tenavaa katselemassa kun söin.

Tietoisesti ihmiset ei sinua tuijota tai asumusta. Kerrostalojen ensimäinen kerros on aina ongelma.Ihmiset palaa kotiin kuin lähtevät sieltä.Ala ovi käy aina ja samalla tuo kylmyyttä vetoa sinne 1 kerroksen asuntoihin.Todella ei myöskään ole niin sanotua näkö suojaa.Ellet piiloudu kaihtimien tai verhojen taakse? Vaatii luonetta asua akvaariossa ja tottua portaikosta tulevista äänistä.Rauhan saat vain mutamalla pois,koska et sopeudu asumis muotoosi. Miksi kärsit,et muuta pois?Yksikään ihminen joka tuijotaa kotiisi,ei tiedä häiritsee sinua.Tuskimpa ovat valitusta täällä lukemassa. Me jotka olemme tapamme aikaa tällä hetkellä esim. Voimme toki antaa empatiaa,mutta emme voi ihmisten käytös mutta millään lailla.

Näkeekö ne edes kunnolla sisään? Voivat katsoa vain omaa heijastuskuvaa ikkunassa. 

Meillä on rivitaloasunto mukavasti ihan kävelytien lähellä ja vieläpä risteyden tuntumassa. Ihmiset voivat sitten ihan luonnostaan siihen vähän hidastaa ja kyylätä terassia ja elämää olkkarissa. Silti pidän verhoja auki, koska en halua asua umpiossa ja eipä meillä sen ihmeempiä tapahdu, mutta on se silti vähän outoa miten ihmisten päät kääntyy ja jotkut pariskunnat ihan osoittelevat tavaroitamme terassilla ja puhuvat niistä. Että jep jep.

Minkä takia tuollaisia kerrostaloja edes rakennetaan? Jossakin se on ihmisen asuttava ja typerää sanoa "mitäs muutit siihen".

Tännekin rakennettiin uusi kerrostalo. Viime kesänä valmistui erittäin vilkkaan kävelytien viereen. Ikkunat ovat todella matalalla ja sisälle näkee helposti. Jostain syystä sälekaihtimet alimmassa kerroksessa ovat aina kiinni :)

Ei siinä tosin paljon näköalaa muutenkaan ole kun heti kadun toisella puolella myös iso kerrostalo, mutta siinä on sentään alaikkunat korkealla.

Joskus jos vaikka työn tai opiskelupaikan perässä muuttaa ei ole välttämättä montaa vaihtoehto mihin muuttaa!

Voi laittaa ikkunakalvoa, jolloin päivällä ei nää sisälle ja illalla verhot kiinni.

Vierailija kirjoitti:

No voi hyvää päivää, itse olet asuinpaikkasi valinnut.

Joskus on pakko ottaa se minkä saa, esim. vuokra-asunnoissa. Kaikilla ei ole valinnanvaraa.

Vierailija kirjoitti:

Tiesit asian jo ennenkuin muutit siihen.

Erittäin monet asuvat esim. Helsingissä kaupungin vuokra-asunnossa. Osoite annetaan sinulle etkä voi siihen tulevaan kotiisi ihmeemmin vaikuttaa. Tosin vuoden asumisen jälkeen voit hakea vaihtoa toiseen Hekan asuntoon.

Ruotsissa on tapa että ikkunoista EI ole soveliasta tuijottaa sisään. Siksi siellä ei pidetä verhoja ikkunan edessä koska luotetaan ettei ihmiset ole moukkia. Mutta Suomessa ei valitettavasti ole näin :(

Vierailija kirjoitti:

Meillä on rivitaloasunto mukavasti ihan kävelytien lähellä ja vieläpä risteyden tuntumassa. Ihmiset voivat sitten ihan luonnostaan siihen vähän hidastaa ja kyylätä terassia ja elämää olkkarissa. Silti pidän verhoja auki, koska en halua asua umpiossa ja eipä meillä sen ihmeempiä tapahdu, mutta on se silti vähän outoa miten ihmisten päät kääntyy ja jotkut pariskunnat ihan osoittelevat tavaroitamme terassilla ja puhuvat niistä. Että jep jep.

Ja tällaisia akvaariotaloja rakennetaan yhä enemmän. Miksi asumisessa mennään malliin, joissa asunnoissa ja pihoilla ei ole enää mitään yksityisyyttä?

Mun äiti asui ennen tälläisessä. Kerran joku urpo tuli ihan kiinni ikkunaan tuijottamaan sisään, ei vissiin muuten sisälle nähnyt? Olin hänellä kylässä, joten menin itse ihan kii ikkunaan, irvistin, ja näytin keskaria. Lähti hyvin sukkelaan. 

Minua harmittaa kaksi nuorta perhettä, jotka muuttivat "talopellon" nurkkatonteille. Just siihen mistä kaikki kävelee, pyöräilee, kickbaikkailee, juoksee ja rullaa rollaattoreineen ohi. Ja kyllä päät kääntyy!

Yksityisyyttä ei ole nimeksikään, kun pihakin on postimerkin kokoinen ja ikkunat trendikkäästi elämääkin suuremmat. Käy varmasti aika pitkäksi pensasaidan kasvua odotellessa.

Vielä pahempi joku rivari. Siinähän aina asutaan ainakin ekassa kerroksessa.

Kodin piensijainti on kriittinen. Tuntuisi vähän siltä koska kyseessä on yksittäisten ja voimattomien ihmisten ongelma ei siitä juuri puhuta eikä piensijainnille ole minkäänlaisia "turva"rajoja. Pitäisi edes tuon verran ymmärtää ihmisten käyttäytymistä.