Hei sinä joka ryhdyit kasvissyöjäksi niin kuinka helppoa se oli?

Mä olen lakto-ovovege eli aika helppoa oli kun mm. jogurtit, munakkaat, juustot jäi ruokavalioon. Lähinnä liha ja kala on korvautunut pavuilla ja kasviproteiinivalmissteilla. Muuten kuten ennenkin.

Helppoa, koska tein muutoksen vähitellen. Koko ajan enemmän kasvisruokaa kotona ja kasvisvaihtoehto ravintolassa. Vähitellen makutottumukset muuttuivat ja nyt yököttää ajatuskin jostain naudan kokolihasta. Viimeisenä vähensin maitotuotteiden käyttöä, niistä on itselleni kaikkein vaikeinta luopua. Mutta pikku hiljaa on yhä harvemmin tullut kotiin ostettua myös niitä ja sen sijaan kaurapohjainen "jogurtti" tai kauramaitopönikkä.

En ole kyllä sitten lapsuuden syönyt usein punaista lihaa, vaan jo valmiiksi harvoin ja silloinkin lähinnä riistalihaa tai makkaraa (kesällä). 

Reseptejä oppii pikku hiljaa, kun etsiskelee arkiruokiin kasvisruokavaihtoehtoja. Liemessä ja Viimeistä murua myöten ovat tosi hyviä ruokablogeja, joista löytyy esim. (Liemessä on myös liharuokia muistaakseni, mutta viime vuosina enimmäkseen kasvisreseptejä ja tosi hyviä.)

Olemme vielä sekasyöjiä mutta vahvasti menossa kasvisruuan suuntaan. 

Innostus alkoi vuosia sitten ulkomailta missä on fantastisia kasvisruokia saatavilla. Curryt, keitot, padat, lämpimät salaatit, lähi-idän mezet, italialaiset caponatat ja melanzane alla parmigianat, ranskalainen sipuli- ja pistoukeitto, ratatouille jne jne. Kotoisista ruuista kaalilaatikko ilman lihaa, kasviskeitot, ohratto, sieniruuat jne, kasvisbolognese munakoisosta lihan sijaan. Lihan korvikkeita emme käytä lainkaan emmekä ruokakermoja. Kermaa tarvitsee todella harvoin, kookosmaito on parempaa moneen erityisesti aasialaiseen ruokaan. 

Joidenkin ruokien kanssa syömme joskus kalaa tai kanaa mutta aina vaan vähemmän. 

Mulla on aikaa kasvissyöjäksi siirtymisestä n. 25 vuotta, mutta päätös lopulta kerrasta ja oli helppoa, kun en mistään lihasta koskaan ollut pitänyt. Maitoa ja kananmunia käytän satunnaisesti, mikä helpottaa reissussa olemista.

Eipä oikeastaan tullut mitään järin uutta ruokavalioon tuolloin, meillä kotona käytettiin paljon kasviksia muutenkin ja kasvisten suhteen olen aika kaikkiruokainen. Linssejä ja papuja söin paljon ja syön edelleen, nykyäänhän tarjolla on vaikka mitä kasvisproteiinivalmisteita, joilla pystyy korjaamaan aika hyvin. 90-luvulla pienessä kylässä taisi olla sitä kuivattua soijarouhetta, joka oli selkeämmin kasviproteiini eikä oikein muuta peruselintarvikkeiden lisäksi. Toki omakin makumaailma on laajentunut seitanin, erilaisten maustettujen tofujen, hörkiksen, nyhtökauran, quornin ym. myötä kun näitä on kauppoihin tullut ja meillä sekasyöjämies pitää noista monista, niin helpottaahan se arkea väsätä yksi härkisbolognese kahden eri soossin sijaan.

Kuulostaa hyvältä. t.ap

Lopetin lihansyönnin yli kymmenen vuotta sitten. Vaikeaa ei silloinkaan ollut mikään muu kuin joidenkin ihmisten avoimen vihamielinen suhtautuminen asiaan. Nykyään kasvisyönti on Suomessa helppoa kuin heinänteko.

Kerrasta, päätin vain yhtenä päivänä etten enää halunnut syödä kuten ennen ja se oli selkeää heti. Helppoa koska en ole koskaan tykännyt maitotuotteista ja lihasta ainoastaan kalasta ja kanasta. Aluksi olin pari kuukautta melkein vegaani kasvissyöjä, saatoin pari kertaa ottaa esim. suklaata tai leivonnaisia joissa on maitoa/kananmunaa, mutta siitä siirryin nopeasti täysin vegaaniksi. Uusina ruokina tuli tofu, linssit ja pavut, erilaiset kasvikset kuten kurpitsa, munakoiso ja manigoldi sekä tietty kaikki kasvipohjaiset ruokakermat ja leivonnaisissa eri tuotteet korvaamaan edellisiä. Sen jälkeen ruoka ollut paljon monipuolisempaa, "värikkäämpää" ja parempi sekä kevyempi fiilis verrattuna aikaisempaan.

Vegaaniruokavalioon siirtyminen oli suoraan sanottuna hämmentävän helppoa ja enemmänkin ehkä helpottavaa. Ajattelin syöneeni ihan normimääriä lihaa, mutta myöhemmin lähipiirissä kyllä kommentoitiin, että meillä syötiin sitä kyllä todella paljon keskimääräistä vähemmän. Tofut sun muut olivat jo aiemmin kovassa käytössä, että mitään uutta ei kyllä tullut.

En ole koskaan pitänyt maidosta, joten se ei ollut ongelma. Lihasta oikeastaan vain joku riimihärkä ja kuivaliha on oikeasti uponnut, sianlihaa en ole sietänyt ja kanastakaan harvemmat kokit saavat mitenkään erityisen hyvää. Purkitettua peuranlihaa kaipaan välillä, mutta aika harvinaista herkkua sekin oli. Munien korvaaminen tuntui aluksi vaikealta, mutta helpointa on ollut unohtaa ne kokonaan, eihän niitä oikeastaan tarvitsisi mihinkään, munkit ja pullatkin on parempia ilman (vrt. sotkut vegaaniset munkit). 

Ja jos nyt jotain, niin vegaaniset suklaat maistuvat nykyään suussa paremmilta kuin maitoversiot (maistoin kerran). Ehkä siksi kun valmisruuat on jäänyt pois ja en saa enää piilosokeria mistään ja maku on muuttunut? 

Otin ruokavalioon enemmän papuja ja linssejä, sekä aloin syömään vitamiineja paremmin ja oikeastaan siinäpä se. Nyt saan varmasti enemmän proteiinia kuin aiemmin kun vain välttelin lihanpaloja ja söin mieluummin kastikkeet ja marinadit. 

Lopetin lihan syönnin 32 vuotta sitten. Olin haaveillut siitä lapsesta saakka, koska en pitänyt lihasta, joten muutos oli helppo. Ruokavalio monipuolistui aika lailla. Perunan ja kastikkeen, lihakeiton ym tilalle tuli paljon maittavampia ruokia, joten ei ole tullut koskaan mieleenkään palata lihansyöjäksi. Kaikille tämä ruokavalio ei sovi ja mun on vaikea ymmärtää miksi lihasta kovasti pitävä ihminen välttämättä haluaa siitä luopua. En kannata eläinten tehotuotantoa, mutta mielestäni hyvän elämän saanutta eläintä saa syödä, vaikken itse sitä syökään. Hyvällä elämällä tarkoitan joko täysin luonnonvaraisten eläimien elämää, tai hyvissä oloissa ja auringonpaisteessa eläineiden eläinten elämää. Kanan pitää saada ottaa hiekkakylpyjä aurinkoisella pihamaalla ja possun röllöttää mutakuopassa masu täynnä ja auringon lämmittäessä kylkeä.

Mulle se oli helppoa, kun en mä kotona enää ollut vuosiin tehnyt mitään liharuokaa. Joskus söin satunnaisen kebabin ja siitä oli suht helppo luopua.

Vegeruoka on mielenkiintoisempaa tehdä, joten eipä uusia juttuja ole juurikaan tullut vastaan. Seitanit yms. tein itse jo ennen kuin vegeksi rupesin.

Täällä kanssa lakto-ovo-vege. Muutos oli suhteellisen helppo, mutta vaati uuden opettelua ja todella avoimen mielen - olin aika nuori aloittaessani kasvissyönnin, eikä lapsuudenkodissani oltu koskaan syöty papuja tai linssejä, eli aika lailla kaikki ruoanlaitto piti opetella uudestaan itse, ja vei kyllä aikaa, ennen kuin oppi tekemään oikeasti hyvänmakuista ruokaa vieraista ainesosista.

Silti paras päätös, mitä elämässäni olen tehnyt, olen terveempi ja ruokaan menee aiempaa vähemmän rahaa. Nykyään en voisi lihaa edes syödä, kun suolisto ei ole siihen tottunut, eikä kyllä ikäväkään ole.

N24, kasvissyöjänä melkein 7v

Oli helppoa. Parhaiten se tapahtuu siten ettei ota asiasta mitään paineita eikä mainosta sitä muillekaan erityisesti. Ei aseta mitään deadlinea. Jatkaa vain lihansyöntiä siinä rinnalla niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Tällä tavalla vaihdoin 1 vuodessa sekasyöjästä -> kasvissyöjäksi -> kokonaan vegaaniksi, ilman että piti kieltää itseltään mitään. Liharuoista ja lopulta myös maitotuotteista irtautuminen tapahtui ihan huomaamatta. Myös ruokalista vaihtui vähitellen enkä enää osaa erotella, mitkä ovat ”uusia” ruokia, koska kasvisruokien määrä lisääntyi pikkuhiljaa. Siirtymävaiheessa käytin paljon lihankorvikkeita, jotta sain tehtyä tuttuja ruokia, mutta niiden osuus on sittemmin pienentynyt.

Olen 25 vuotta ollu kasvissyöjä. Helppoa oli tuo muutos tehdä teini-iässä. Kerrasta päätin ja se oli siinä.