Meidän perheen nuoret - tässä muutama esimerkkitapaus, miten toimisitte?
Case 1. Nuori tahtoo kerta toisensa jälkeen uudet farkut. Mennään kauppaan, sovitetaan ja pähkäillään. Vannoo ja vakuuttaa, että nämä ovat juuri sellaiset kun hän on halunnut. Tulos: kolmet-neljät normaalihintaiset farkut lojuvat kaapissa, ja lopulta nuori ilmoittaa, että ei halua niitä pitää tai ovat epäsopivat, haluaakin taas toisen tyyppiset housut. Mitä tekisitte?
Case 2. Toinen nuori jatkaa opiskelua koulussaan. Puhuttiin alkukesästä alkaen, että heti syksyllä tarvitaan bussilippua varten opiskelutodistus, jolla saa 50 % alennuksen lipuista. Nuori alkoi vasta nyt koulujen alkaessa selvittää opiskelutodistuksen saantia, ja selvisi, että siinä menee useampi päivä eikä todistus ehdi tulla ennen koulun alkamista. Mitä tekisitte?
Miten vastuullisuutta, asioiden hoitoa ja harkitsevaa rahan käyttöä on opetettu teillä, mitä meillä on mennyt pieleen? Rahat ovat tiukassa, joten tällainen perseily pahentaa taloudellista tilannetta.
Kommentit (8)
Case 1: nuori ei saa hetkeen uusia farkkuja, jos ne jo aiemmin hyväksi todetut farkut eivät kotona enää kelpaakaan
Case 2: nuori maksaa bussilippunsa itse siihen asti, että saa sen Kelan koulumatkatuen
Ykköselle ei osteta uusia vaatteita ja käydään läpi kaikki vanhat ja pannaan epämieluisat pois (esim. varastoon). Kun ei ole liikaa valinnanvaraa, kaikki kaapista käy.
Kakkonen kulkee itse miten pystyy kouluun, kerran ei vaan saanut hommattua todistusta.
Vesurilla päähän niin monta kertaa että loppuu tuollainen. Painot kaulaan ja pihan sakokaivoon.
Meillä vaatteita ei saa milloin huvittaa ja kolmet farkut uusina olisi jo sellainen panostus, että siinä olisi vuoden housut. Ei siis saisi uusia, kulkekoon sitten tosiaan vaikka pelkissä alusvaatteissa tämän lukuvuoden.
Bussilipun saisi nuori maksaa itse, kun ihan oma moka, ettei ole saanut sitä aiemmin hankittua. Tai vaihtoehtoisesti voisi pyöräillä. Voisin kyllä armahtaa päivän tai kahden jälkeen ja kuljettaakin. Nuoret nyt vaan ovat vähän likinäköisiä ja välinpitämättömiä ja opetus menee parhaiten perille, kun siinä on mukana ripaus huumoria ja ymmärrystä.
Omista valinnoista on opittava kantamaan vastuuta ja kohdattava niiden joskus epämieluisatkin seuraukset.
Ykköstapauksessa nuori saa vaateostoksiin määrärahan, jonka hän itsenäisesti sijoittaa kuten parhaaksi näkee. Lisää ei tule, vaan hänen on opittava tekemään viisaita valintoja vaikka sitten kantapään kautta. Jos oma teinini pyytää järjettömän kallista takkia tms., siihen varatun määrärahan ylittävä osa on hankittava itse omalla työllä tai säästettävä muista hankinnoista.
Kakkostapauksessa vaikuttaa se, onko mitenkään mahdollista esim. pyöräillä ensimmäiset päivät tai hankkia kyyti jotakin muuta kautta. Liian vaikeaksi koulun aloitusta en tekisi, mutta jollain tavalla nuoren olisi kuitenkin otettava itse vastuu asiasta.
Annan kyllä neuvoja, miten vääriä valintoja voisi koettaa paikata. Esim. ehdotan katsomaan mieleisiä vaihtoehtoja nettikirpputoreilta ja myymään itselle sopimattomat samoilla foorumeilla pois. Nuori pitää saada itse ideoimaan, miten tietyn asian rahoitus järjestyy. Moittiminen on turhaa, mutta rajat on järkevää asettaa nuorena vaikka vanhemmilla olisi varaakin ostaa vaikka sadat farkut. Se on sitä aikuiseksi kasvamista, tärkeää elämänhallintaoppia tulevaisuutta varten.
Kirjoituksestasi jäi käsitys, että kyse on alaikäisistä lapsista. Sinä olet vastuussa heistä, sinä teet päätökset. Itse en olisi jättänyt nuoren varaan bussilippua. Tunnetusti voivat olla "laiskoja". Vaikka olisi kyse täysi-ikäisestä, tarvitsevat vanhemman tukea.
Uudet farkut saa sitten, kun entiset käy pieneksi. Miljonäärejä emme ole, mut meidän nuorella(poika) on kolmet tai neljät farkut käytössä sekä gollareita muutamat. Vaihtovaatteita pitää nuorella olla.
Meillä yksi nuori aikoinaan halusi 80€ maksavat farkut, ilmoitin, että saa, niillä pärjättävä. Toinen osti samalla hinnalla useammat.
T. neljän pojan äiti
No toi bussilippu on sellainen, että noin se vaan menee. Sitä todistusta ei saa etukäteen vaan vasta kun lukuvuosi alkaa. Ykköstapaus saisi kulkea mun puolesta perse paljaana, jos vaatteet ei kelpaa. T: 3 teinin äiti