Opetatko lapsellesi mitä KUULUU syödä

Siinä vaiheessa, kun lapset ovat sen ikäisiä, etteivät kauheasti osallistu ruuanlaittoon, niin syödään sitä, mitä vanhemmat sanovat.

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun lapset ovat sen ikäisiä, etteivät kauheasti osallistu ruuanlaittoon, niin syödään sitä, mitä vanhemmat sanovat.

Tästähän ei ollut kyse.  Mutta eihän kaikilta voikaan vaatia luetun ymmärtämistä.

En opeta, koska minulla ei itsellänikään ole selvillä, mitä eri vuorokaudenaikoina kuuluu syödä. Äitini ei sitä opettanut, mutta aika mukavasti olen jo yli 40 vuotta vailla tätä tietoa pärjännyt.

Tottakai.

Lapsille opetetaaan pöytätavat jo pienestä pitäen.

Kaikkinensa, kuten se pöydässä käyttäydytään, kuin myös se, että ruokaa ei oteta kerralla liikaa, vaan pyydetään lisää tarvittaessa.  Kuten myös se, että perheessä syödään tiettyinä aikoina ja jos on kotona on ruokapöydässä oltava läsnä.

Jos en olis näitä taitoja ja paljon muutakin opettanut kahdelle kouluikäiselle pojalleni aikoinaan, saisin hävetä rankasti heidän käyttätymistään mummolan ruokapöydässä samoin kuin muuallakin vierailla ollessa ja juhlissa.

Kuten silloinkin meille itsellemme tulee ruokavieraita.

Lapset ovat esimerkistä ja myös suorasta ohjeistuksesta.

Oma esimerkki on aina mitä parhain opetus pienelle lapselle, sillä jo pienestä pitäen lapsi oppii mallikäyttäytymisen.  Ja vanhemmat ovat se ensimäinen malli, mikä lapsella on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä vaiheessa, kun lapset ovat sen ikäisiä, etteivät kauheasti osallistu ruuanlaittoon, niin syödään sitä, mitä vanhemmat sanovat.

Tästähän ei ollut kyse.  Mutta eihän kaikilta voikaan vaatia luetun ymmärtämistä.

On. Juuri siitä on kyse. Se on ihan sama, mitä mä hölpötän siihen syyksi, lapset tekevät omat päätöksensä sitten, kun vastaavat itse lmasta ruokahuollostaan.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai.

Lapsille opetetaaan pöytätavat jo pienestä pitäen.

Kaikkinensa, kuten se pöydässä käyttäydytään, kuin myös se, että ruokaa ei oteta kerralla liikaa, vaan pyydetään lisää tarvittaessa.  Kuten myös se, että perheessä syödään tiettyinä aikoina ja jos on kotona on ruokapöydässä oltava läsnä.

Jos en olis näitä taitoja ja paljon muutakin opettanut kahdelle kouluikäiselle pojalleni aikoinaan, saisin hävetä rankasti heidän käyttätymistään mummolan ruokapöydässä samoin kuin muuallakin vierailla ollessa ja juhlissa.

Kuten silloinkin meille itsellemme tulee ruokavieraita.

Lapset ovat esimerkistä ja myös suorasta ohjeistuksesta.

Oma esimerkki on aina mitä parhain opetus pienelle lapselle, sillä jo pienestä pitäen lapsi oppii mallikäyttäytymisen.  Ja vanhemmat ovat se ensimäinen malli, mikä lapsella on.

Jo toinen, joka ei aloitusta ymmärtänyt, mutta saarnaamista riittää :D:D:D

Ap:lle tiedoksi että maailma ei toimi ellei siinä ole tietty järjestys.

Yhteiskunta kokonaisuutena ei pärjää, ilman joitakin perussääntöjä, mitä kaikkein on noudattettava.

Kotona opitaan kaikesta ne perusjutut.

Sitten tulee päiväkoti, joissa on tietyt ruokailu-ja välipala-ajat.

Samoin koulussa ja opiskeluelämässä.   Ja sitten tulee työelämä, jossa on edelleen pääsääntöisesti tietyt lounasajat ja kahvitauot.

Miksi opettaisin lapsen pienestä jotenkin vastaan tiettyjä asioita.

Eri asia on sitten, jos hän aikuisena alkaa näitä vastaan protestoida ja maailma muutenkin muuttuu toisenlaiseksi.

Toistaiseksi meidän lapsille on opettu ruokailutavat ja ruokailuajat. Nälkäinen lapsi ja teini saa toki saa toki aina välipalansa, mutta varsinaiset ruokailuajat ovat edelleen voimassa.

Jo tuollainenkin asia saattaa antaa lapsille ja nuorille tiettyä säännöllisyyttä ja turvallisuutta.

Että ainakin kerran päivässä ja vkonloppuina koko perhe on läsnä ja voidaan jutella vapaasti ruokailun yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tiedoksi että maailma ei toimi ellei siinä ole tietty järjestys.

Yhteiskunta kokonaisuutena ei pärjää, ilman joitakin perussääntöjä, mitä kaikkein on noudattettava.

Kotona opitaan kaikesta ne perusjutut.

Sitten tulee päiväkoti, joissa on tietyt ruokailu-ja välipala-ajat.

Samoin koulussa ja opiskeluelämässä.   Ja sitten tulee työelämä, jossa on edelleen pääsääntöisesti tietyt lounasajat ja kahvitauot.

Miksi opettaisin lapsen pienestä jotenkin vastaan tiettyjä asioita.

Eri asia on sitten, jos hän aikuisena alkaa näitä vastaan protestoida ja maailma muutenkin muuttuu toisenlaiseksi.

Toistaiseksi meidän lapsille on opettu ruokailutavat ja ruokailuajat. Nälkäinen lapsi ja teini saa toki saa toki aina välipalansa, mutta varsinaiset ruokailuajat ovat edelleen voimassa.

Jo tuollainenkin asia saattaa antaa lapsille ja nuorille tiettyä säännöllisyyttä ja turvallisuutta.

Että ainakin kerran päivässä ja vkonloppuina koko perhe on läsnä ja voidaan jutella vapaasti ruokailun yhteydessä.

Ja kolmas ymmärtämätön.

Älkää nyt vastatko, jos ette edes tajua!

Aloittaja, suurin osa normaaliälyisistä ihmisistä tajuaa, että on ajanhaaskuuta "opettaa" lapselle, miten ja mitä "kuuluu" tiettyyn aikaan syödä - sehän siis viottaa siihen, että kuvittelee lapsen noudattavan opetusta koko elämänsä ajan. Sen sijaan monet vanhemmat painottavat ihan ruokahuollon yksinkertaisuuden nimissä, että aamulla syödään sitä ja päivällä tätä (jotta jääkaappi ei tyhjene ruuista, jotka on varattu tiettyä ateriaa varten ja ruokalasku ei kasva liian suureksi). Mutta säännöt eivät keskivertoihmisellä tarkoita sitä, että heidän mielestään lapsen pitäisi noudattaa niitä periaatteesta, aina.

Nro 1/5

Siis miten muka lapselle opetaan miten kuuluu syödä.

Lapsi syö sitä ruokaa mitä vanhemmat hänelle tarjoavat.

Se miten terveellistä tms. on ajankohtaista vasta sitten kun lapsi on teini ja nuori ja omaksuu veget ja muut ruokavaliot joka oman erittäin aktiivsen yhteiskunnan asioiden seuraamisen myötä tai sitten kaveripiiriltä.

Perheissä syödään pääsääntöisesti sitä ruokaa, mitä vanhemmilla on varaa ostaa.

Nykyisin aivan varmasti joka perheessä syödään jonkin verran juureksia, hedelmiä, vihanneksia ja muuta vastaavaa ruokaa.

Perheissä syödään myös erittäin paljon myös ns. trendiruokia.

Yhteen aikaan peruna oli aivan oli aivan perseestä ja moni perheenäiti alkoi korvata sitä pastalla ja riisillä.  Kaikeksi onneksi tuo muoti on jo ollut ohi aikaa sitten.

Myös pehmeä pulla oli julistettin täysin hötöksi ja vaaralliseksi ruuaksi. Aivan syyttä.

Kaikkein terveellisin kahvileipä on juuri tavallinen kotipulla.

Ja monissa perheissä juuri äidin leipomat korvapuustit ja pikkupulla ovat sekä miehen että lasten herkkua, niin maidon, kaakaon kuin kahvin kanssakin.

Ja jokainen oppii sitten itse omassa itsenäisessä elämässään sen itselleen oikean tavan syödä.

Vierailija kirjoitti:

Siis miten muka lapselle opetaan miten kuuluu syödä.

Lapsi syö sitä ruokaa mitä vanhemmat hänelle tarjoavat.

Se miten terveellistä tms. on ajankohtaista vasta sitten kun lapsi on teini ja nuori ja omaksuu veget ja muut ruokavaliot joka oman erittäin aktiivsen yhteiskunnan asioiden seuraamisen myötä tai sitten kaveripiiriltä.

Perheissä syödään pääsääntöisesti sitä ruokaa, mitä vanhemmilla on varaa ostaa.

Nykyisin aivan varmasti joka perheessä syödään jonkin verran juureksia, hedelmiä, vihanneksia ja muuta vastaavaa ruokaa.

Perheissä syödään myös erittäin paljon myös ns. trendiruokia.

Yhteen aikaan peruna oli aivan oli aivan perseestä ja moni perheenäiti alkoi korvata sitä pastalla ja riisillä.  Kaikeksi onneksi tuo muoti on jo ollut ohi aikaa sitten.

Myös pehmeä pulla oli julistettin täysin hötöksi ja vaaralliseksi ruuaksi. Aivan syyttä.

Kaikkein terveellisin kahvileipä on juuri tavallinen kotipulla.

Ja monissa perheissä juuri äidin leipomat korvapuustit ja pikkupulla ovat sekä miehen että lasten herkkua, niin maidon, kaakaon kuin kahvin kanssakin.

Ja jokainen oppii sitten itse omassa itsenäisessä elämässään sen itselleen oikean tavan syödä.

Jo neljäs urpo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten muka lapselle opetaan miten kuuluu syödä.

Lapsi syö sitä ruokaa mitä vanhemmat hänelle tarjoavat.

Se miten terveellistä tms. on ajankohtaista vasta sitten kun lapsi on teini ja nuori ja omaksuu veget ja muut ruokavaliot joka oman erittäin aktiivsen yhteiskunnan asioiden seuraamisen myötä tai sitten kaveripiiriltä.

Perheissä syödään pääsääntöisesti sitä ruokaa, mitä vanhemmilla on varaa ostaa.

Nykyisin aivan varmasti joka perheessä syödään jonkin verran juureksia, hedelmiä, vihanneksia ja muuta vastaavaa ruokaa.

Perheissä syödään myös erittäin paljon myös ns. trendiruokia.

Yhteen aikaan peruna oli aivan oli aivan perseestä ja moni perheenäiti alkoi korvata sitä pastalla ja riisillä.  Kaikeksi onneksi tuo muoti on jo ollut ohi aikaa sitten.

Myös pehmeä pulla oli julistettin täysin hötöksi ja vaaralliseksi ruuaksi. Aivan syyttä.

Kaikkein terveellisin kahvileipä on juuri tavallinen kotipulla.

Ja monissa perheissä juuri äidin leipomat korvapuustit ja pikkupulla ovat sekä miehen että lasten herkkua, niin maidon, kaakaon kuin kahvin kanssakin.

Ja jokainen oppii sitten itse omassa itsenäisessä elämässään sen itselleen oikean tavan syödä.

Jo neljäs urpo

Mitä jos lukisit näitä viestejä ajatuksella sen sijaan, että urpottelet? Sä vilkaiset viestiä ja päättelet, ettei tää varmaan mitenkään liity tähän, mitä kysyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten muka lapselle opetaan miten kuuluu syödä.

Lapsi syö sitä ruokaa mitä vanhemmat hänelle tarjoavat.

Se miten terveellistä tms. on ajankohtaista vasta sitten kun lapsi on teini ja nuori ja omaksuu veget ja muut ruokavaliot joka oman erittäin aktiivsen yhteiskunnan asioiden seuraamisen myötä tai sitten kaveripiiriltä.

Perheissä syödään pääsääntöisesti sitä ruokaa, mitä vanhemmilla on varaa ostaa.

Nykyisin aivan varmasti joka perheessä syödään jonkin verran juureksia, hedelmiä, vihanneksia ja muuta vastaavaa ruokaa.

Perheissä syödään myös erittäin paljon myös ns. trendiruokia.

Yhteen aikaan peruna oli aivan oli aivan perseestä ja moni perheenäiti alkoi korvata sitä pastalla ja riisillä.  Kaikeksi onneksi tuo muoti on jo ollut ohi aikaa sitten.

Myös pehmeä pulla oli julistettin täysin hötöksi ja vaaralliseksi ruuaksi. Aivan syyttä.

Kaikkein terveellisin kahvileipä on juuri tavallinen kotipulla.

Ja monissa perheissä juuri äidin leipomat korvapuustit ja pikkupulla ovat sekä miehen että lasten herkkua, niin maidon, kaakaon kuin kahvin kanssakin.

Ja jokainen oppii sitten itse omassa itsenäisessä elämässään sen itselleen oikean tavan syödä.

Jo neljäs urpo

Mitä jos lukisit näitä viestejä ajatuksella sen sijaan, että urpottelet? Sä vilkaiset viestiä ja päättelet, ettei tää varmaan mitenkään liity tähän, mitä kysyn. 

Jospa itse lukisit aloituksen ajatuksella, niin et vastaisi ihan asian ulkopuolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis miten muka lapselle opetaan miten kuuluu syödä.

Lapsi syö sitä ruokaa mitä vanhemmat hänelle tarjoavat.

Se miten terveellistä tms. on ajankohtaista vasta sitten kun lapsi on teini ja nuori ja omaksuu veget ja muut ruokavaliot joka oman erittäin aktiivsen yhteiskunnan asioiden seuraamisen myötä tai sitten kaveripiiriltä.

Perheissä syödään pääsääntöisesti sitä ruokaa, mitä vanhemmilla on varaa ostaa.

Nykyisin aivan varmasti joka perheessä syödään jonkin verran juureksia, hedelmiä, vihanneksia ja muuta vastaavaa ruokaa.

Perheissä syödään myös erittäin paljon myös ns. trendiruokia.

Yhteen aikaan peruna oli aivan oli aivan perseestä ja moni perheenäiti alkoi korvata sitä pastalla ja riisillä.  Kaikeksi onneksi tuo muoti on jo ollut ohi aikaa sitten.

Myös pehmeä pulla oli julistettin täysin hötöksi ja vaaralliseksi ruuaksi. Aivan syyttä.

Kaikkein terveellisin kahvileipä on juuri tavallinen kotipulla.

Ja monissa perheissä juuri äidin leipomat korvapuustit ja pikkupulla ovat sekä miehen että lasten herkkua, niin maidon, kaakaon kuin kahvin kanssakin.

Ja jokainen oppii sitten itse omassa itsenäisessä elämässään sen itselleen oikean tavan syödä.

Jo neljäs urpo

Mitä jos lukisit näitä viestejä ajatuksella sen sijaan, että urpottelet? Sä vilkaiset viestiä ja päättelet, ettei tää varmaan mitenkään liity tähän, mitä kysyn. 

Jospa itse lukisit aloituksen ajatuksella, niin et vastaisi ihan asian ulkopuolelta.

Mä oon lukenut ja kirjoittanut sulle pari viestiä, joihin sua ei kuitenkaan kiinnosta vastata mitään.

Aloitusviestistä en itse saa mitään muuta ajatusta irti kuin sen mihin onko jo vastattu, mutta ap:n mielestä väärin. Eli kukaan ei ole tajunnut aloitusviestin kysymystä. VOitko ap tarkentaa MITÄ tarkoitat?