Miten reagoisit jos olisit eronnut kirkosta ja huokaissut
ettei nyt enää voi suostua kummiksi ja sinut pyydettäisiin pakanakummiksi nimiäisjuhlaa viettävälle?
Kommentit (5)
suostunut... En oikein kehdannut kieltäytyäkään. Joka tapauksessa lapsi äiteineen on niin läheinen, että olisimme joka tapauksessa tekemisissä.
Vieraammalle en ehkä suostuisi.
Olen vielä lapsen lähisukulainen joten en käsitä, mitä iloa on, että tulen olemaan joku niin sanottu ylimääräinen ja epävirallinen kummi, kun taatusti olen lapsen elämässä sukulaissuhteen kautta muutenkin. En vaan kehdannut kieltäytyäkään.
Minusta se on erityinen kunnianosoitus. Täti olen lapselle joka tapauksessa - halusi sisko tai ei. Mutta kummeus on jotain erityistä.
Samoin sisko on minun lapseni kummi - tai suojelija, jos käytetään ihan alkuperäistä ei-kristillistä termiä.
Minusta se on erityinen kunnianosoitus. Täti olen lapselle joka tapauksessa - halusi sisko tai ei. Mutta kummeus on jotain erityistä.
Samoin sisko on minun lapseni kummi - tai suojelija, jos käytetään ihan alkuperäistä ei-kristillistä termiä.
vaan ihan siitä, että vanhemmat haluavat myös sukulaisia edes ns. kummeiksi, kuuluvat nämä kirkkoon tai eivät, koska muillakin lapsilla on ja näin on ennenkin toimittu.
Parasta kirkosta eroamisessa oli juuri se ettei kukaan tule pyytämään kummiksi ja on hyvä syy kieltäytyä.
Sitten joku ketku tulisi pyytämään pakanakummiksi. Voi, hitto.