Mitä muiistat mitkä oli ensimmäiset lainasi kirjastosta lapsuuudessasi? Mun oli tankki täyteen ja kuusikko.

Ja tarkkkis oli myös.

Meiillä ei kotona mainostetttu näitä mitenkään vaaan itse valkkasin ne sieltä.

Satukirja, heti kun olin oppinut lukemaan.

Bertin päiväkirjat

Tiina-sarja. Ja Viisikko.

Se taisi olla kirja sarjasta Mikko Mallikas.

Vierailija kirjoitti:

Meiillä ei kotona mainostetttu näitä mitenkään vaaan itse valkkasin ne sieltä.

Tuoota kusikkoa edeltävänä muistan siiinä oli se sarja missä oli se kultainen noutaja.

Jotain sininen banaani kirjoja

Kaikki Viisikot luin

Ja Pekka Töpöhännät myös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meiillä ei kotona mainostetttu näitä mitenkään vaaan itse valkkasin ne sieltä.

Tuoota kusikkoa edeltävänä muistan siiinä oli se sarja missä oli se kultainen noutaja.

Se viisikko ja kultaiinen noutaja oli jo aika raaka. muistan kun siiinä näkyi verta niin lihapiirakka josssa oli ketsupppia alkoi maistua vereltä.

Asterix ja gootit.

Barbapapa-kirjat ja videolta katsoin usein Tenavia.

Naapurin isommat tytöt vei minut kirjastoon ollessani kuusivuotias. Olin kuin taivaaseen päässyt. Virkailija kysyi minulta osaanko lukea ja minä valehtelin, että vähän. Eka kirja oli joku Richard Scarryn kirja. Muistin sen, kun luin samaa kirjaa omalle lapselle.

Luin ihan hirveästi. Pepit, Tiinat, viisikot, Anni polvat, ponitallit ja neiti etsivät ja mitä ikinä. Nykyään en lue mitään. Parhaiten on jäänyt mieleen Mustan myllyn mestari, joka pitäisi ehkä lukea uudelleen. Adrian Moleja olen aikuisena lukenutkin, kuten myös lapsille Tiinaa ja Fedja-setää.

Vierailija kirjoitti:

Luin ihan hirveästi. Pepit, Tiinat, viisikot, Anni polvat, ponitallit ja neiti etsivät ja mitä ikinä. Nykyään en lue mitään. Parhaiten on jäänyt mieleen Mustan myllyn mestari, joka pitäisi ehkä lukea uudelleen. Adrian Moleja olen aikuisena lukenutkin, kuten myös lapsille Tiinaa ja Fedja-setää.

Mieetitkö koskaan näitä että mitä tavallaaan metaforia näissä on suhteeessa arkielämäään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin ihan hirveästi. Pepit, Tiinat, viisikot, Anni polvat, ponitallit ja neiti etsivät ja mitä ikinä. Nykyään en lue mitään. Parhaiten on jäänyt mieleen Mustan myllyn mestari, joka pitäisi ehkä lukea uudelleen. Adrian Moleja olen aikuisena lukenutkin, kuten myös lapsille Tiinaa ja Fedja-setää.

Mieetitkö koskaan näitä että mitä tavallaaan metaforia näissä on suhteeessa arkielämäään?

En, kerropa sinä.

En muista ensimmäistä, mutta (ranskalainen alkuteos?) kirja missä oli identtiset kolmoset, kolme tyttöä, oli yksi löytö kirjastosta lapsuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin ihan hirveästi. Pepit, Tiinat, viisikot, Anni polvat, ponitallit ja neiti etsivät ja mitä ikinä. Nykyään en lue mitään. Parhaiten on jäänyt mieleen Mustan myllyn mestari, joka pitäisi ehkä lukea uudelleen. Adrian Moleja olen aikuisena lukenutkin, kuten myös lapsille Tiinaa ja Fedja-setää.

Mieetitkö koskaan näitä että mitä tavallaaan metaforia näissä on suhteeessa arkielämäään?

Muistan ite kun ala asteeella lähdin tekemään tällaista tutkielmaa formulakuljettajistabja siinä tutkielman edetessä osoittautui että monet oli kuolleeet kilpailuissa kunnes tuli se jokin ns hanss niskatukijärjestellmä.

Oisko ollu joku Minttu, Puppe tai Barbababa 🤓

Kun kuulet tämän äänen, on aika kääntää sivua *pling !* -kirjat. :D