Mulla taitaa olla 1 ystävä vähemmän...

On se ollut hiipumassa, mutta oli tuossa pieni nostevaihekin.



Ollaan tunnettu lapsesta asti, samalla luokalla olleita, oltiin jonnekin tuonne 25 v asti parhaita kavereita. Hän ei ilmeisesti tykännyt miesvalinnastani, koska siinä vaiheessa kun rupesin seurustelemaan tulevan mieheni kanssa, välit viilenivät. Ei koskaan oo sanonut mitään, mutta huomaahan sen, suhtautuminen oli ihan toista kuin aiempiin poikaystäviin.



Mies ei myöskään oo koskaan tykännyt ystävästäni, lähinnä koska hän on aika ilkeä omalle silloiselle poikaystävälleen, nykyiselle miehelleen, mm. nälvii tätä vieraiden kuullen.



Mä halusin ensin lapsia, mutten heti saanut, jouduin lopulta odottamaan 4 v. Sillä välin kaverini, joka ei halunnut lapsia (kävi omien sanojen mukaan pyytämässä strerilisaatiota, muttei annettu alle 30 v synnyttämättömälle naiselle), olikin ruvennut haluamaan omien sanojensa mukaan paussia työelämästä ja hommasi itsensä raskaaksi. plus valehteli mulle siitä. Olin silloin keskellä sitä lapsettomuushoitorumbaa. Välit rikkoutuivat vähän yli vuodeksi. Mä otin lopulta yhteyttä ja selvitin asiaa. Oltiin taas hetken hyvät ystävät.



Sain lopulta itsekin lapsen + toisenkin, kaverillanikin on 2 lasta. Lapset nyt meillä kohta 4 v ja 2,5 v, ja heillä 6v ja 3 v lapset. Meidät on aiemmin kutsuttu lasten synttäreille + me ollaan kutsuttu heidät. Nyt ei tullut kutsua keväällä eikä toisen synttäreille kesällä.



Meillä on lokakuussa ja tammikuussa syntyneet, ja kutsuin kuitenkin sen lokakuun lapsen synttäreille, eivät muka pääse. Eivät tulleet tammikuussakaan. Vaikutti ettei kiinnosta yhtään. Me ollaan nähty tänä vuonna kerran, kesällä, sekin hätäisesti jossain torilla, vaikka asutaan molemmat pk-seudulla.



Hän ei koskaan enää ehdota treffejä / kyläilyjä, ei meilaa, ei soita, ei esim. oo kysynyt, mihin töihin menin, vaikka facebookissa on nähnyt, että olen mennyt uuteen työpaikkaan nyt kuukausi sitten. Tiedän että on nähnyt, kun kerran kun kirjoitin että olen väsynyt työpäivästä oli laittanut että *tykkää tästä*.



Miehen mielestä hyvä vaan, koska mies arvostelee edelleen mm. sitäkin, että kaverini puhuu nykyään rumasti vieraiden kuullen lapsistakin, ja kesällä mm. kehui sillä, että lähti karkuun baariin jonkun sinkkuystävänsä kanssa, eikä vasatannut puhelimeen, kun lapset + mies olivat olleet mökillä viikon ja palasivat kotiin perjantai-iltana. Mies oli aivan raivona, että aikuinen nainen ja äiti viitsii tehdä tuollaista... muutenkin aina valittaa lapsista, puhuu heistä riesana jne.



Taidan olla lähettämättä joulukorttia ja unohtaa koko "ystävän".